Eduskunta keskustelee tiistaina tuloeroista ja verotuksesta opposition tekemän välikysymyksen pohjalta. Syytä onkin, sillä tuloerot ovat verotuksen avustamana kasvaneet Suomessa poikkeuksellisen rajusti ja nykyhallituksella on ollut halu jatkaa samaa linjaa.
Tulonjaon kokonaistilastossa Tilastokeskus jakaa väestön asuntokunnittain kymmeneen osaan asuntokunnan eniten tienaavan jäsenen mukaan niin, että kussakin kymmenyksessä on runsas puoli miljoonaa ihmistä. Asuntokuntien, jotka ovat lähinnä kotitalouksia, määrä tulonsaajakymmenyksissä laskee suhteellisen tasaisesti niin, että alimmassa on runsaat 300 000 asuntokuntaa ja ylimmässä satatuhatta vähemmän.
Vuonna 1995 ylimpään tulokymmenykseen kuuluvat asuntokunnat saivat bruttotuloja keskimäärin 7,7 kertaa enemmän kuin alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat. Vuodesta 1995 vuoteen 2009 bruttotulot asuntokuntaa kohden kasvoivat keskimäärin neljänneksen. Luvuista on putsattu pois inflaation vaikutus.
Erot tulokymmenysten välillä olivat kuitenkin suuria. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluvilla oli vuonna 2009 bruttotuloja 45 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ryhmällä vuonna 1995. Alimman tulokymmenyksen kohdalla kasvu oli vain seitsemän prosenttia. Ylimmän ja alimman kymmenyksen ero oli kasvanut yli kymmenkertaiseksi.
Verotus kasvatti tuloeroja
Välitön verotus on keventynyt kaikkien kohdalla. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien asuntokuntien käyttöraha kasvoi kolme prosenttia, ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien kuusi prosenttia. Euroissa mitattuna ero oli yli 20-kertainen vuoden 2009 rahassa.
Vuonna 1995 ylimpään kymmenykseen kuuluvilta asuntokunnilta meni maksettuihin tulonsiirtoihin eli veroihin bruttotuloista 36 prosenttia. Vuoteen 2009 mennessä tulot kasvoivat lähes puolella, mutta veroihin meni enää 30 prosenttia. Alimmassa kymmenyksessä verojen osuus putosi 11 prosentista yhdeksään prosenttiin.
Lopputuloksena ylimpään tulonsaajakymmenykseen kuuluvilla asuntokunnilla oli käytettävissään lähes 60 prosenttia enemmän rahaa kuin vuonna 1995. Alimman kymmenyksen kohdalla muutos oli 11 prosenttia.
Hajurakoa pääomatuloilla
Suurituloisimman kymmenyksen puhtaat palkkatulot eivät keskimäärin kasvaneet kovinkaan paljoa enemmän kuin koko väestön palkkatulot.
Ylimmän tulonsaajaryhmän kaulan kasvaminen suhteessa keskituloisiin johtui omaisuustulojen eli lähinnä osinkotulojen ja myyntivoittojen kasvusta ja niiden kevyestä verotuksesta. Kasvu oli rajuinta 1990-luvun loppupuolella, mutta on jatkunut senkin jälkeen.
Keskiarvoluvut ylimmästä tulokymmenyksestä eivät kerro vielä mitään sen kovimman kärjen tuloista ja niiden kasvusta. Silloin puhutaan miljoonista euroista.
Alimpien tuloryhmien jääminen jälkeen keskivertotulonsaajista puolestaan on johtunut professori Markus Jäntin Hetemäen verotyöryhmälle tekemän selvityksen mukaan valtaosin 1990-luvun lopulla tehdyistä lainsäädäntömuutoksista.
uutiskirje 
