Aikaisemmista arvioista poiketen myös kuha kuuluu merimetson ruokavalioon. Erikoistutkija Jari Raitaniemi riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL) kertoo, että Saaristomeren sisäisissä osissa merimetsot saalistavat kuhaa ravinnokseen yli kymmenen prosenttia ruokavaliostaan.
Saaristomereltä pyydetään Suomen merkittävin kuhasaalis.
Merimetso ottaa Raitaniemen mukaan saaliiksi sitä, mitä on parhaiten tarjolla. Saaliskalan koolla on merkitystä. Merimetso käyttää ravinnokseen ruokailualueellaan runsaana esiintyviä sopivan kokoisia kalalajeja. Se syö pääsääntöisesti 10 – 25 senttimetriä pitkiä kaloja.
Saaristomerellä sijainneiden kahden erityyppisen kolonian ravinnonkäyttö erosi eräiden kalalajien kokonaismassan suhteen suuresti. Sisälahdessa ahventa oli 21, särkeä 36 ja kuhaa 14 prosenttia. Ulompana merellä ahventa oli 30, särkeä 12 ja kuhaa kaksi prosenttia.
Merialueittain saaliskalat vaihtelevat suuresti. Selkämerellä ravinnosta lähes viidenneksen muodosti kiiski. Saaristomerellä ahvenen osuus oli peräti yli 20 prosenttia ja ulkosaaristossa lähes 30 prosenttia. Luvut on laskettu saaliin painon mukaan.
Hyvä sukeltaja
Merimetson ravinnosta on löytynyt yhteensä 24 kalalajia. RKTL:n tutkijat ovat selvittäneet ruokavaliota muun muassa oksennuspallojen ja ammuttujen lintujen vatsasta tehtyjen löydösten perusteella.
Raitaniemen mukaan merimetso on hyvä uimari ja se saalistaa myös veden alla. Se on Itämeren ainoa atlanttinen lintulaji.
Sukellustaitoaan se käyttää pohjassa viihtyvän kiisken saalistamiseen varsinkin Selkämerellä. Myös pohjassa viihtyvä härkäsimppu kelpaa sille ruoaksi.
lehti 