Brasilian Paraíban osavaltion Congon kuntaan on synnytetty kunnianhimoinen ekotuotantopilottiprojekti, joka pyrkii voittamaan olosuhteiden muodostamat esteet perhetilojen kukoistukselle. Congo sijaitsee maan puolikuivan alueen kuivimmalla seudulla.
Congon 333 neliökilometrin alueella asuu n. 4 700 ihmistä, joista runsas kolmannes elää maaseudun 415 maatilalla.
Projekti on osavaltiohallituksen, Campina Granden liittovaltionyliopiston ja paikallisyhteisöjen maanviljelijöiden, karjankasvattajien ja mehiläistarhaajien yhdistyksen (Acapcac-Ttpcbb) yhteishanke. Sen puitteissa jaetaan perheviljelyä tukevia innovaatioita, kuten biokompostoreita ja aurinkoenergian tuotantovälineitä, taistellaan aavikoitumista vastaan ja kannustetaan nuoria pysymään kotiseudullaan. Ennen muuta opitaan agroekologian avulla elämään hankalissa olosuhteissa.
Cowboyn oma maatila
Congolaisessa Taperan yhteisössä toimii ulkoilmalaboratoriona tunnettu pientila Sítio Tapera. Siellä toteutetaan ekotuotantoprojektin kokeita, joiden tulokset jaetaan yhdistyksen jäsenten kanssa. Tilan omistaa José Roberto da Silva vaimonsa Marlenen kanssa.
– Olin kaiken ikäni ollut cowboy ja kun päätin lopettaa, karjatilallinen, jolle olin työskennellyt, antoi minulle 10 000 realin (n. 1 550€) bonuksen. Sillä rahalla ostin tämän maan. Se tapahtui vuonna 2006, jolloin minimipalkka oli 350 realia. Silloin Paraíbajoessa ei ollut vettä vuoden ympäri, Silva kertoo.
Joista tuli ympärivuotisia
Paraíbajoki on osavaltion suurin, mutta se lakkasi vasta hiljakkoin kuivumasta vuosittain. Joen virtaus tasaantui São Franciscojokeen rakennettujen kiertokanavien ansiosta.
São Franciscojoki on suurin kokonaisuudessaan Brasilian valtionrajojen sisälle mahtuva joki. Se virtaa useiden osavaltioiden läpi ja muodostaa 70 prosenttia Koillis-Brasilian makeasta vedestä. Koillisen pohjavedet ovat murtovettä. Alueella elää 28 prosenttia Brasilian 212 miljoonan väestöstä.
Vuonna 2007 São Franciscojoella aloitettiin rakennustyöt, joilla tähdättiin 1-3 prosentin virtausosuuden ohjaamiseen toisiin uomiin. Yli kaksi miljardia euroa tähän mennessä maksanut urakka ei ole vielä valmis, mutta kaksi yhteensä 480 kilometriä pitkää pääkanavaa tekee useista joista ympärivuotisia. Lisäksi ne ruokkivat monia patoaltaita.
Ympärivuotiseksi muuttunut Paraíbajoki antaa maanviljelijöille mahdollisuuden rakentaa patoaltaita tilapian kasvatukseen. Sítio Taperan ”laboratorion” päämajan viereen on rakennettu kaksi allasta. Osavaltiohallitus lahjoitti altaisiin 3 500 kalanpoikasta. Jokivedellä myös kastellaan uusia hedelmäpuita ja opuntioita.
Muutkin hyötyvät
Ekotuotantoprojekti käynnistettiin vuoden 2023 huhtikuussa. Ensimmäisen vuoden aikana on jalostamalla kohennettu 400 lehmän, 1 800 vuohen ja 1 800 lampaan perimää, asennettu aurinkoenergiatuotantojärjestelmä ja nestekaasun korvaava biokompostori, rakennettu kalalammikoita ja kasvatettu lukuisten eri kasvilajien taimia.
Tähtäimessä on myös kestävä maaperän hoito, jolla pidetään yllä maan hedelmällisyyttä ja vähennetään eroosiota. Lisäksi metsitetään kärsineitä alueita ja istutetaan paikallisiin olosuhteisiin sopivia hedelmäpuita, esimerkiksi cashewpähkinää, guavaa ja passionhedelmää.
Siitoseläinten lainaus, taimien jakelu ja tekninen apu hyödyttävät yhdistyksen muitakin perheitä, vaikka he eivät olisi tehneet samanlaisia investointeja kuin Sítio Taperassa on tehty.
Tilalla asuvien arjen kannalta biokompostori on oleellinen parannus.
– Nestekaasu on kallista, enkä sydänleikkaukseni vuoksi jaksa noutaa polttopuuta metsästä. Nyt kun meillä on biokompostori, olen käyttänyt kaasupulloja vain äitienpäivän juhla-aterian valmistukseen. Ostimme kaasua viimeksi viime vuonna, Marlene da Silva hymyilee tyytyväisenä.
Projektin aikaansaamien parannusten ja teknisen avun ansiosta da Silvan perhe on tänä vuonna ansainnut 34 000 realia (5 340€) myymällä maniokkia, salaattia ja bataattia. Lisäksi he ovat myyneet kolme litraa hunajaa, ja ovat aikeissa kaupata myös tonnin kalalammikoissa kasvattamiaan kaloja.
lehti 