Ay-liikkeen johdon toiminta kamppailussa irtisanomissuojasta sai osakseen kovasanaista kritiikkiä eilen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Eduskunnan auditorioon oli kokoontunut Turussa lakkautetun Wärtsilän tehtaan entisten työntekijöiden ohella myös muun muassa Suomen Elintarviketyöläisten liiton aktiiveja.
Pääsyyllisenä irtisanomissuojan puutteisiin nähtiin maan hallitus, mutta ay-liikkeen johtoa moitittiin puheenvuoroissa kolmikannan osapuolena hyssyttelystä, jopa hallituksen käsikassarana toimimisesta.
Työministeri
on väärässä
SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen todisti OECD:n tutkimustilastoihin nojaten perättömiksi työministeri Tarja Cronbergin väitteet, joiden mukaan Suomen irtisanomissuoja on Euroopan kärkeä.
Kaikkein eniten väärässä työministeri on, kun vertaillaan kollektiivista irtosanomissuojaa eri maissa.
Vakinaisessa työsuhteessa työskentelevän työsuhdeturva on Suomessa eurooppalaisessa vertailussa alempaa keskitasoa, mutta Suomi putoaa joukon alimpaan kastiin, kun vertailu rajoitetaan vanhoihin markkinatalousmaihin. Tilastot kertovat lisäksi vakinaisten työsuhteiden turvan heikentyneen Suomessa 1980-luvulta.
Työsuhdeturva määräaikaisissa työsuhteissa on täällä korkeampi kuin muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa. Laukkasen mielestä tyytyväisyyden aiheen tähän vie kuitenkin se, että tässä työsuhteessa työskennellään pääosin vastentahtoisesti. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevistä ilmoittaa syyksi sen, ettei vakinaista työtä ole tarjolla.
– Suomessa kollektiivinen irtisanominen on sangen yksinkertaista, nopeaa ja halpaa, totesi keskustelutilaisuuden vetäjä kansanedustaja Jyrki Yrttiaho.
Suomi Euroopan
alakastissa
Erkki Laukkasen esittelemät OECD-tilastot todistavat työntekijäpuolelta taantuman liikkeelle sysäämän irtisanomissuman aikana monesti esitetyn käsityksen oikeaksi.
– Kaikissa Pohjoismaissa turva on parempi. Kollektiivisissa irtisanomisissa Suomen työsuhdeturva kuuluu Euroopassa alimpaan kolmannekseen. Kun muistetaan, että vertailussa on mukana elintasoltaan huonompia maita, on tilanne todella huono.
Aivan viime kuukausien kehitys kertoo, että työsuhdeturva heikkenee kovaa vauhtia laman kiihtyessä. Tällöin myös kasvavat tuotannolliset syyt irtisanomisissa.
Viime vuoden lokakuussa johtui irtisanomisista 49 prosenttia tuotannollisista syistä tai oli seurausta toimipaikan lopetuksesta. Kuluvan vuoden tammikuussa näiden syiden osuus oli noussut 20 prosentilla, 69 prosenttiin.
Erkki Laukkasen mielestä tässä tilanteessa on enemmän kuin aiheellista esittää kysymys miten kollektiivinen irtisanomissuoja olisi nostettavissa muiden Pohjoismaiden tasolle.
Hän ei lähtisi soveltamaan ”Tanskan mallia”, jossa irtisanomiskynnys on matala, mutta työttömyysturva täkäläistä parempi. Hän pitää myös EU:n komission lanseeraamaa samansuuntaista joustoturva-mallia ongelmallisena
Vaihtoehtoja
irtisanomiselle
Tanskan mallin menestykseen on vaikuttanut muun muassa se, että julkisen vallan satsaukset ovat viisinkertaiset Suomessa toteutettuun verrattuna.
EU:n ”Easy fire, easy hire” – malli ei Laukkasen mielestä motivoi työnantajaa pitkäjänteiseen henkilöstöpolitiikkaan eikä miettimään vaihtoehtoja irtisanomiselle – vaikka lakikin tätä edellyttää.
– Irtisanomisten määrää ei vähennetä, jos irtisanomista helpotetaan jonkun toisen edun vuoksi, katsoo Erkki Laukkanen.
– Irtisanomiskynnyksen madaltaminen johtaa sen sijaan irtisanomisten määrän kasvuun.
Tämän johdosta olisi kollektiivisen irtisanomissuojan parantaminen nähtävä poliittisena kysymyksenä.
Työnantajat olisi motivoitava etsimään irtisanomiselle muita vaihtoehtoja.
Laukkanen muistutti, että tämänkin laman jälkeen alkaa nousu. Silloin tällaisten vaihtoehtojen löytämisen viisaus palkitaan.
Yrityksille tiukempia
velvoitteita
Jyrki Yrttiaho vaikeuttaisi yritysten lopettamisen. Lainsäädännöllä on hänestä myös tiukennettava niiden velvoitteita.
– Lainsäädäntöä tarvitaan myös työntekijöille maksettavista irtisanomiskorvauksista tai erorahoista, varhaiseläkkeistä, uudelleen koulutuksesta ja uuden työpaikan hankkimisen tukemisesta.
lehti 