Joka neljäs hyötyi palkkakartoituksesta
Miltei joka neljäs työntekijä on hyötynyt palkkapussissaan tasa-arvolain tuomasta turvasta. Lain mukaan palkkaa on korjattava, jos palkkaerolle ei ole perustetta. Myös tehtävänimikkeitä on muutettu ja palkkausjärjestelmiä uudistettu, kun tasa-arvolain vaatimia palkkakartoituksia on tehty työpaikoilla.
Naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja ei kuitenkaan saada kuntoon nykyisin keinoin. Tampereen yliopiston selvityksen mukaan tasa-arvovelvoitteista tiedetään työpaikoilla, mutta toimiin epäkohtien korjaamiseksi ryhdytään liian harvoin.
Keskiviikkona julkaistu selvitys on osa hallituksen samapalkkaisuusohjelmaa. Tutkimuksen teetti sosiaali- ja terveysministeriö.
Samapalkkaisuusohjelman seurantaryhmän puheenjohtaja Pentti Arajärvi toivoo, että tasa-arvosuunnitelmien laadintaa kehitetään.
– Laissa on varmaan parantamisen varaa. Täytyy selvittää, missä ne heikkoudet ovat.
Eduskunta saa loppuvuodesta hallitukselta selvityksen, miten tasa-arvolaki toimii.
Tasa-arvo jäi
työnantajan taskuun
Tutkimuksen mukaan työpaikan luottamushenkilö osallistuu harvoin tasa-arvosuunnitelman laadintaan. Henkilöstölläkään ei ole tietoa suunnitelman sisällöstä eikä liioin oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tasa-arvoasioissa.
Tasa-arvoministeri Stefan Wallin (ruots.) pitää henkilöstöedustajien vähäistä osallistumista tasa-arvosuunnitteluun huolestuttavana.
– Tässä olisi tehostamisen paikka, ministeri myönsi ja kaipasi lisää tiedottamista ja koulutusta tasa-arvosuunnittelusta.
Useimmiten työpaikan tasa-arvosuunnitelman oli laatinut henkilöstöhallinto. Työsuojelutoimikunta tai yhteistoimintaelin oli päässyt suunnitteluun mukaan vajaalla puolella työpaikoista. Luottamushenkilöt tai tasa-arvoryhmä vain joka neljännellä työpaikalla.
Wallinin mukaan palkkakartoitusten vähäiset seuraamukset kertovat, että työnjohto ei osaa hyödyntää tasa-arvolakia.
– Tasa-arvo on parhaillaan kiinteä osa työilmapiiriä ja työkaveruuden kehittämistä. Siihen on matkaa.
Tasa-arvoministeri tuumi, että kiristynyt taloustilanne tekee hallituksen tavoitteen palkkaerojen kaventamisesta entistä haastavammaksi.
Kyselyyn vastasi 764 henkilöstöhallinnon edustajaa. Vastaajat edustivat yksityistä ja julkista sektoria sekä evankelis-luterilaista kirkkoa.
lehti 