Vain kolmasosa suomalaisista katsoo oikeudenmukaisuuden toteutuvan hyvin yhteiskunnassa, vaikka yhdeksän kymmenestä pitää tärkeinä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton STKL:n keskiviikkona julkistettu valtakunnallinen Kansalaisbarometri kartoitti aikuisväestön ajatuksia mm. sosiaali- ja terveyspalveluista, kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja hyvinvoinnista.
Tutkimuksen mukaan yli kolmasosa epäilee kunnallispolitiikan luotettavuutta, 40 prosenttia suhtautuu epäillen valtakunnalliseen politiikkaan. Epäluottamus todettiin yleisimmäksi niillä, jotka ovat tyytymättömiä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiinsa. Luottamuksensa politiikkaan menettäneistä valtaosa (70%) oli sitä mieltä, etteivät oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteudu Suomessa.
STKL:n toiminnanjohtaja Riitta Särkelä huomauttaa, että suomalaisilla on vahva oikeudenmukaisuuden tunto, mutta käytännön sosiaali- ja terveyspolitiikan ja ihmisten odotusten välillä on jännite.
– Se uhkaa rapauttaa luottamusta poliittiseen päätöksentekoon ja heikentää myös yhteiskunnallista koheesiota. Sillä taas voi olla vakavia seuraamuksia, Särkelä sanoo viitaten Ranskassa ja Ruotsissa esiintyneisiin mellakointiin.
Suomessa vahvoja viitteitä vastaavanlaisesta kehityksestä ei Särkelän mukaan ole ainakaan toistaiseksi nähtävissä. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu saattaa joltakin osiltaan selittyä päättäjien ja kansalaisten välisellä jännitteellä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus, jota on valmisteltu vuodesta 2005 lähtien, on barometrin perusteella kansalaisille jokseenkin tuntematon hanke. Neljäsosa suomalaisista pitää itseään täysin tietämättömänä, puolet tuntee uudistuksen sisältöä joko vähän tai erittäin vähän.
– Kuntalaisen piti olla tämän uudistuksen keskiössä myös tiedon saantia ajatellen. Tietoa on saatu liian vähän. Lähes puolet suomalaisista haluaa lisää informaatiota uudistuksesta.
Julkiset terveyspalvelut ovat tärkeitä kahdeksalle kymmenestä suomalaisesta, julkiset sosiaalipalvelut seitsemälle kymmenestä. Särkelä ei ymmärrä pyrkimyksiä yksityistää julkisia palveluja.
– Hyvinvointimallissamme on yhdistetty taloudellinen tehokkuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Markkinaistaminen ei tuo tähän mitään lisää.
Särkelä pitää tärkeänä vähentää kansalaisten ja päättäjien jännitteitä sosiaaliturvan kehittämisessä. Hän muistuttaa, että ihmisillä on vahva halu osallistua muutenkin kuin äänestämällä yhteiskunnan kehittämiseen.
uutiskirje 
