Maailman neljänneksi väkirikkain maa Indonesia sai syksyllä uuden presidentin, joka haluaa ”paremman diilin indonesialaisille”. 73-vuotias Prabowo Subianto aikoo lisätä sotilasmenoja, edistää kotimaista teollisuutta ja maan omavaraisuutta. Hän on myös luvannut halvempaa ruokaa ja sähköä. Prabowon puolue on vapaasti käännettynä nimeltään Mahtavan Indonesian liike.
Kansa sai mitä halusi. Prabowo Subianto voitti viime vuoden helmikuussa pidetyt presidentinvaalit lähes 60 prosentin ääniosuudella. Kaikkiaan 96 miljoonaa indonesialaista antoi äänensä Prabowolle. Vertailun vuoksi Donald Trump sai Yhdysvaltojen presidentinvaalissa 77 miljoonaa ääntä.
Ihmisoikeusaktiivit ja Kaakkois-Aasian tilannetta lähemmin seuraavat pelkäävät, että Indonesia muuttuu Prabowon presidenttikaudella entistä autoritaarisemmaksi. Uusi presidentti ehti jo ehdottaa, että jatkossa maassa luovuttaisiin maakuntien kuvernöörien vaaleista, koska vaalien järjestäminen on turhan kallista.
Indonesian edellisissä presidentinvaaleissa vuosina 2014 ja 2019 Prabowo jäi toiseksi syyttäen viranomaisia vaalivilpistä. Vuonna 2019 Prabowon kannattajat mellakoivat vaalituloksen julkistamisen jälkeen vaalilautakunnan rakennuksen luona maan pääkaupungissa Jakartassa. Kahdeksan ihmistä kuoli ja sadat loukkaantuivat. Poliisin mukaan pidätetyiltä mellakoitsijoilta takavarikoitiin kirjekuoria täynnä rahaa.
Kansallisen yhtenäisyyden nimissä presidentti Joko Widodo nimitti Prabowon myöhemmin puolustusministeriksi.
Sotilasmenojen lisäksi virkamiesten palkkoja korotetaan.
Prabowolla on takanaan pitkä ura Indonesian asevoimissa. Hän on sotilasarvoltaan kenraali. Hän oli myös Indonesiaa aikoinaan 30 vuotta hallinneen diktaattori Suharton vävy. Yhdysvaltojen tuella Suharto surmautti vuosina 1965–66 yli miljoona ihmistä, joiden epäiltiin kannattavan kommunistipuoluetta.
Prabowo toimi 1980- ja 90-luvuilla Suharton pelättyjen erikoisjoukkojen komentajana. Erikoisjoukot surmasivat tuhansia ihmisiä Itä-Timorissa ja Papuassa, ja opiskelijoita tulitettiin Jakartassa. Prabowo kiistää olleensa mukana verilöylyissä.
Myöhemmin hän kuitenkin myönsi haastattelussa käskeneensä joukkojaan kidnappaamaan Suharton hallintoa vastustaneita opiskelija-aktivisteja. Siepattuja opiskelijoita kidutettiin, ja osaa heistä ei nähty enää koskaan.
Vaalikampanjan aikana ei juuri muisteltu Prabowon sotilasuran aikaisia ylilyöntejä. Prabowo esiintyi Instagramissa usein yhdessä kissansa kanssa tai Pixar-elokuvien tyyliin animoituna herttaisena papparaisena kampanjatiimin tuottamissa Tiktok-videoissa.
Prabowo oli jo aiemmissa vaaleissa saanut äärilaidan islamistiliikkeet puolelleen arvokonservatiivisilla lupauksilla. Viime vuoden vaaleissa myös presidentti Joko Widodo liittyi Prabowon tukijoihin. Prabowon varapresidenttiehdokkaana oli nimittäin presidentin 36-vuotias poika Gibran Rakabuming, olkoonkin että tämä oli vaalisäännösten mukaan neljä vuotta liian nuori asettumaan ehdolle varapresidentiksi.
Uusi presidentti nimitti ensi töikseen 109 ministerin hallituksen ja lennätti heidät kaikki viikonloppuleirille paikalliselle sotakorkeakoululle. Retriitin aikana herätys oli aamuneljältä ja päivän ohjelma alkoi yhteisellä marssilla ja sulkeisharjoituksella. Tarkoituksena oli edistää kurinalaisuutta ja uskollisuutta.
Prabowo korosti sitä, että joka ministeriön tulisi sitoutua köyhyyden poistamiseen, korruption vastustamiseen ja omavaraisuuteen ruuan ja energian tuotannossa.
Prabowon presidenttikaudella tavoitteena on kahdeksan prosentin talouskasvu. Sotilasmenojen lisäksi virkamiesten palkkoja korotetaan ja 83 miljoonalle lapselle järjestetään ilmainen kouluruokailu.
Pitkän aikavälin tavoitteena on, että Indonesia on maailman viiden suurimman talouden joukossa vuoteen 2045 mennessä.
Asiaa voi edistää myös se, että Indonesia on maailman ylivoimaisesti suurin nikkelin tuottaja. Nikkelin kysyntä on kasvanut huimasti, sillä sitä tarvitaan muun muassa sähköautojen akuissa.
Indonesia on maailman ylivoimaisesti suurin nikkelin tuottaja.
Ulkopolitiikassa Prabowo on ollut erityisen aktiivinen. Juuri ennen presidentiksi tuloaan hän vieraili Australiassa ja Venäjällä. Virkaanastujaisten jälkeen Prabowo matkusti ensin Kiinaan ja seuraavaksi Yhdysvaltoihin, missä hän tapasi Joe Bidenin ja puhui puhelimessa juuri vaalit voittaneen Donald Trumpin kanssa.
Loppuvuodesta Indonesia järjesti yhteisen maihinnousuharjoituksen Australian kanssa ja pian sen jälkeen ensimmäisen yhteisen laivastoharjoituksen Venäjän kanssa. Näitä edelsi syyskuussa pidetty sotaharjoitus Yhdysvaltojen kanssa. Myös Kiinan kanssa on sovittu yhteisestä sotaharjoituksesta ja uusista investoinneista.
Prabowon Kiinan-vierailun aikana julkaistun julkilausuman mukaan maat tulisivat tekemään yhteistyötä Etelä-Kiinan merellä alueilla, joissa mailla on päällekkäisiä aluevaatimuksia. Julkilausuma tuli yllätyksenä Indonesian ulkoministeriölle, joka joutui jälkeenpäin oikaisemaan, ettei Indonesia tunnusta Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä.
Prabowo ylitti jo puolustusministerinä ollessaan valtuutensa, kun hän Singaporessa pidetyssä puheessa esitteli omaa rauhansuunnitelmaa Ukrainaan. Ehdotuksen mukaan rintamalle muodostetaan demilitarisoitu alue, jonne kutsutaan rauhanturvaajia, ja Venäjän valtaamien alueiden tulevaisuudesta järjestetään YK:n valvoma kansanäänestys. Ukraina teilasi esityksen heti alkuunsa.
uutiskirje 