Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiehet uskovat edelleen E10-bensiinin, vaikka alkuvuoden myyntilukujen perusteella sen menekki jää alle tavoitteen.
– Ihan hyvin tässä pysytään EU:n määrittelemällä päästövähennysten uralla. Liikenteeseen saadaan lisäpäästövähennys E10-bensiinin myötä. Lisäksi uusien autojen päästöt ovat aina pikkuisen pienempiä kuin vanhempien, yli-insinööri Timo Ritonummi TEM:istä sanoo.
Jos E10-bensiinin kysyntä jää kovin laihaksi, sillä on merkittävä vaikutus Suomen päästötavoitteille. Odotettua pienemmästä menekistä uutisoitiin laajasti tammikuussa.
– Muutaman viikon myyntilukujen pohjalta ei pidä tuomita tätä hanketta ja väittää, että E10-bensiini ei juuri vaikuta päästöihin. Muutokset vievät aina oman aikansa. Sama asia oli aikanaan, kun lyijyllisestä bensiinistä luovuttiin.
Etanolin osuutta
voidaan kasvattaa
Suomi on sitoutunut EU-tavoitteisiin pienentää lämmityksestä ja liikenteestä aiheutuvia kasvihuonepäästöjä. Keskeiseksi keinoksi Suomi on valinnut 95-oktaanisen bensiinin korvaamisen E10-bensiinillä, jossa on noin 10 prosenttia spriitä.
– Ei yksi pääsky kesää tee. Vielä ei ole kunnon lukuja E10-bensiinin myynnistä, vaan tiedot perustuvat muutaman bensayhtiön kyselyihin, Ritonummi sanoo.
Hän huomauttaa, että E10-bensiinin haitallisuutta auton moottorille on ylikorostettu.
– Vaikka oma auto olisikin sellainen, että siihen ei suositella E10-bensiiniä, yksi tankillinen ei autoa riko. Se vaatisi pitkäkestoista käyttöä, Ritonummi sanoo.
Hänen mielestään ongelma poistuu vähitellen autokannan uusiutumisen myötä. Uudet autot huolivat etanolia vanhoja helpommin.
Ritonummi pitää mahdollisena, että etanolin osuutta kasvatetaan myöhemmin. Esimerkiksi Ruotsissa bensa-asemat myyvät E85-bensiiniä, jossa on enintään 85 prosenttia etanolia. Tämä bensiini käy kuitenkin vain harvoihin autoihin.
Miten pakkastalvi vaikuttaa?
Myös pakkastalvella on vaikutusta päästötavoitteisiin. Sään vaikutus on kuitenkin suhteellisen pieni, koska öljylämmitettyjen talojen osuus laskee.
– Kylmä talvi toki lisää talokohtaista öljylämmitystä, mutta koska öljylämmitteisten talojen määrä on pienentynyt, kylmän talven tuoma lisäys ei juuri päästötilastoissa tunnu, Ritonummi huomauttaa.
Kylmä talvi lisää sähkön ja kaukolämmön kulutusta, mutta kaksi peräkkäistä kylmää talvea eivät vielä heilauta Suomen päästötavoitteita.
– Päästökaupassa pitää muistaa, että siinä on viisivuotiskausia, mikä tuo joustavuutta. Vaikka nyt on ollut kaksi kylmää talvea, näitä on edeltänyt monta leutoa talvea. Kaksi vuotta sitten päästökaupassa päästiin hyvinkin pieniin lukuihin, koska samaan aikaan osuivat leuto talvi ja laman alku.
lehti 