Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kuvailee elintarvikealan työehtosopimusneuvotteluja tiukoiksi. SEL hylkäsi viime viikolla sovittelija sovintoehdotuksen.
Työehtosopimusten deadline on tällä erää huominen perjantai. Jos sopimusta ei saada aikaan, alkavat lakot, ensimmäisenä panimoalan lakko sunnuntaina.
Lakko kestäisi viisi päivää. Lisäksi ensi viikolle on liha- ja valmisruokateollisuutta koskeva kolmen päivä lakonuhka.
”Vielä ei ole tullut vastaan elintarvikealan yritysjohtajaa, joka haluaisi päästä jakamaan paikallisesti palkankorotuksia.”
Samassa pöydässä neuvotellaan työnantajien Elintarviketeollisuusliiton kanssa niin lihanjalostus-, leipomo-, panimo-, maidonjalostus- ja peruselintarvikealan sopimukset.
– Se on meidän kannaltamme hyvä, koska niin vahvistamme neuvotteluvoimaa. Tällä kertaa esimerkiksi leipomolain poistamisesta johtuva spesifi, mutta leipomotyöläisille erittäin iso asia on yötyökorvaus, ja sen kuntoon vääntämisen takana meillä on nyt koko liiton jäsenistön voima, kun kaikista aloista neuvotellaan samaan aikaan, Kuntonen sanoo.
Työnantajan hyväntahtoisuuteen ei kannata luottaa.
– Suoraan sanottuna se on ihan naiiviutta, Kuntonen sanoo.
– On hyvä huomata, että työmarkkinat eivät ole hyväntekeväisyyttä.
Vanha taso riittää
SEL vaatii työehtosopimukseen sitä yötyökorvausten tasoa, jonka laki on tähän asti taannut. Nyt kiistellään vuorotyöläisten lisistä. Liitto vaatii niitäkin sataprosenttisiksi samalla lailla kuin mitä korvataan jatkuvaa yötyötä tekeville.
– Totta kai meidän päivänselvä tavoite työehtosopimusneuvotteluissa on se, että työntekijät eivät menetä merkittävää osaa tuloistaan, vaan tulot säilyvät vähintään ennallaan, Kuntonen sanoo.
– Emme ole vaatimassa mitään lisää yötyön osalta. Vaadimme vain, että työehtosopimukseen kirjataan asia, jonka lainsäädäntö on taannut aiemmin.
Kuntonen varoittaa siitä, miten työnantajajärjestöt toimisivat, jos lainsäädännöstä poistettaisiin sunnuntailisä.
– Se toimisi ihan samalla lailla kuin tässä tilanteessa, hän ennustaa.
– Työnantajaliitto ilmoittaisi, että asian kirjaamisella työehtosopimukseen on kustannusvaikutus, joka työntekijöiden pitäisi kompensoida työehtojen heikennyksellä.
Kuntonen kehottaakin kaikkia sunnuntaityötä tekeviä miettimään tarkkaan, ketä äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Hän puhuu isosta puhalluksesta.
– Sen seuraukset nähdään työehtosopimusneuvottelupöydissä karulla tavalla, kun kokoomus nyt perussuomalaiset hallituskumppaninaan on saanut avaimen työehtojen heikentämiseen ja ammattiliittojen aseman heikentämiseen ja työpaikoilla. Siitä näissä työelämää koskevissa lainsäädäntöhankkeissa on paljolti kyse.
Vientimalli on katto, ei lattia
Esitettyjen työaikamuutosten lisäksi keskeinen syy siihen, että SEL viime viikolla jätti hyväksymättä sovittelijan esityksen, oli yleistä linjaa matalampi palkankorotustaso.
– On jäänyt vähälle huomiolle se, että vientivetoinen malli on katto mutta ei lattia, Kuntonen huomauttaa.
– Tänä keväänäkin on jo tehty ratkaisuja, jotka jäävät alle tuon vientialojen 7,8 prosentin korotuksen kolmessa vuodessa.
SEL:lle annettu tarjous oli lähellä tuota. Siihen sisältyi 0,2:n paikallinen erä, josta olisi pitänyt päästä yhteisymmärrykseen seuraavalla työehtosopimuskierroksella.
– Olemme vääntäneet joka kierroksella siitä, että tällaiset paikalliset erät eivät sovi meidän palkkarakenteisiin. Siksi emme ole hyväksyneet niitä, Kuntonen sanoo.
– Näissä on enemmän ideologista painatusta kuin todellista alalta kumpuavaa tarvetta ja halua. Vielä ei ole tullut vastaan elintarvikealan yritysjohtajaa, joka haluaisi päästä jakamaan paikallisesti palkankorotuksia.
uutiskirje 