WWF Suomi esittää tulevan hallituksen ohjelmaan yli 50:tä luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvää kirjausta. Luonnonsuojelujärjestön mukaan eduskuntavaaleihin liittyvässä poliittisessa keskustelussa ympäristö ja varsinkin alkuperäisen luonnon suojelu on tähän mennessä unohdettu lähes kokonaan.
Ympäristöhallinnon vahvistaminen nykyisestä on WWF:n mielestä välttämätöntä. Tämä tapahtuisi nostamalla ympäristöhallinnon osuus valtion budjetissa OECD-maiden keskimääräiselle tasolle eli noin 1,5 prosenttiin valtion budjetista.
Ympäristöministeriön toimialaa olisi laajennettava siten, että työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa olevat ilmasto- ja energia-asiat, maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto sekä osia metsäosastosta sekä liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät liikenteen osalta siirretään osaksi ympäristöministeriötä. Myös alueellisen ympäristöhallinnon resursseja olisi vahvistettava ja toiminta palautettava ympäristöministeriön johtoon.
Hiilineutraaliin yhteiskuntaan
Vastauksena ilmastonmuutoksen haasteeseen WWF esittää muiden luonnonsuojelujärjestöjen tapaan, että Suomen tavoitteena tulisi olla maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta. Tavoitteen saavuttamiseksi hallituksen tulisi laatia Suomelle älyenergiavisio sekä säätää ilmastolaki vuosittaisista päästövähennyksistä. Turpeen energiakäytöstä tulisi luopua asteittain erillisen luopumisstrategian puitteissa.
WWF:n mielestä Suomen olisi pyrittävä voimakkaasti ekologisesti kestävän biotalouden kehittämiseen. Kestävä biotalous edellyttää, että suomalainen metsä- ja peltobiomassan tuotanto täyttää uskottavat ja objektiivisesti todennetut, kansainvälisesti hyväksytyt vastuullisuuskriteerit. Suomen olisi myös edistettävä tällaisen kriteeristön käyttöönottoa EU:ssa.
Fosfaatit pesuaineissa kieltoon
WWF:n monipuolisen ehdotuspaletin laajin aihekokonaisuus on Itämeren suojelu, kestävä Itämeri-ystävällinen maatalous ja kestävä kalastus.
– Itämeren tilan kohentamiseksi on mahdollista varsin nopeasti tehdä monia asioita, joista osa on jo periaatetasolla sovittu, mutta joiden kanssa on vitkuteltu, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.
Tällaisia keinoja ovat muun muassa välittömän kiellon määrääminen kaikkien pesuaineiden fosfaateille sekä Itämeren alueen satamien auttaminen saattamaan jätevesien vastaanottokapasiteettinsa ajanmukaiseksi. Jälkimmäisellä toimella varmistettaisiin Kansainvälisen Merenkulkuorganisaation (IMO) valmisteleman jätevesien mereen laskun täyskiellon voimaantulo vuoteen 2013 mennessä.
Laivojen painolastivesisopimus olisi WWF:n mukaan ratifioitava ja pantava mahdollisimman nopeasti toimeen haitallisten vieraiden lajien torjumiseksi.
Maatalouden vesiensuojelun kehittämisessä on WWF:n mukaan tarjolla paljon keinoja. Esimerkiksi maatalouden ympäristötukea pitäisi kehittää siten, että vesiensuojelun kannalta tehokkaimpia toimia saataisiin nykyistä laajemmin käyttöön. Tällaisia toimia ovat muun muassa peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, kevennetty muokkaus, tarkennettu lannoitus, ravinteiden kierrätys ja suojavyöhykkeet.
Selkämeren kansallispuisto laajemman mukaan
WWF pitää eduskunnassa käsiteltävänä olevan Selkämeren kansallispuiston tulevaa perustamista hallituksen ehdottamassa laajuudessa edistysaskeleena Itämeren vedenalaisen luonnon suojelussa.
Ammattikalastajat sekä kunnista Uusikaupunki, Pyhämaa ja Kustavi ovat vastustaneet puiston ulottamista Varsinais-Suomeen. Hallituksen esittämässä muodossa puisto on 160 kilometriä pitkä ja sen pinta-ala on 90 000 hehtaaria.
Useat Itämeren eliölajit ovat WWF:n mukaan edelleen ahdingossa.
– Itämerennorpalle on nopeasti laadittava suojeluohjelma, jolla muun muassa turvataan Perämeren ja Lounaissaariston aivan liian pienten norppakantojen kestävyys. Meritaimen ja meriharjus samoin kuin makean veden kalat järvilohi ja saimaannieriä ovat uusimman Suomen lajien uhanalaisuusluokituksen mukaan äärimmäisen uhanalaisia. Ne tulisi rauhoittaa toistaiseksi kaikelta kalastukselta, jotta niiden kannat elpyisivät. Myös erittäin uhanalaisen ankeriaan siirtoistutuksista ja pyynnistä olisi pidättäydyttävä, Rohweder sanoo.
Villilohen kalastus jokiin
Itämeren lohen tilaa WWF parantaisi lopettamalla toistaiseksi lohen sekakantakalastuksen meressä ja siirtämällä villin lohen pyynnin kokonaisuudessaan jokiin, missä kalastusta voidaan rajoittaa kantakohtaisesti.
Itämeren lohen poikasalueita tulisi palauttaa ja rakentaa kalateitä entisiin lohijokiin.
uutiskirje 
