Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Teollisuusliiton puheenjohtajat tyrmäävät pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen aikeen poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.
Puheenjohtajien mukaan verovähennysoikeuden poistaminen horjuttaa koko suomalaista sopimusyhteiskuntaa.
Systemaattista horjuttamista
Kyse on järjestäytyneiden työmarkkinoiden alasajosta.
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioivat yhteisessä tiedotteessaan tiistaina, että ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen olisi periaatteellinen ja iso muutos, jolla olisi suuria vaikutuksia työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen.
He painottavat, että verovähennysoikeudesta luopuminen ei edistä hallituksen tavoitetta vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.
– Verovähennysoikeuden poisto on osa systemaattista ja vakavaa sopimusyhteiskunnan horjuttamista, Aalto sanoo.
Hänen mukaansa kyse on järjestäytyneiden työmarkkinoiden alasajosta.
– Sillä on vaikutuksia työehtosopimusten yleissitovuuteen ja ylipäänsä siihen, voidaanko työehdot jatkossa turvata työehtosopimuksin. Julkista taloutta ei pelasteta näillä toimilla eikä muutenkaan ammattiliittojen toimintaedellytyksiä heikentämällä, Aalto sanoo.
Lukuisia tehtäviä
Liitot muistuttavat siitä, että ammattiliittojen jäsenmaksu on vakiintuneesti katsottu tulonhankkimismenoksi juuri ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallisen tehtävän vuoksi. Liitot neuvottelevat työ- ja virkaehtosopimuksista.
– Jos hallitus poistaa verovähennysoikeuden, se kyseenalaistaa liittojen tehtävän neuvottelijoina ja samalla koko työehtosopimusjärjestelmän. Ensin hallitus toteutti julkisen puolen oikeudenmukaista palkkakehitystä rajoittavan ja palkkatasa-arvoa heikentävän vientimallilain. Mikäli hallitus toteuttaa myös jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston, se ajaa suomalaista sopimusyhteiskuntaa yhä enemmän alas, ja saisi aikaan talouskasvun ja kehittymisen sijaan sisäisiä riitoja ja eripuraa. Ei Suomessa voi olla tällaiseen varaa, Murto toteaa.
Työntekijäliitot korostavat myös sitä, että ammattiliitoilla on sopimusneuvottelujen lisäksi lukuisia muita yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä. Ne muun muassa tukevat jäsentensä ammatillisen identiteetin ja osaamisen kehittämistä, vahvistavat työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä sekä tarjoavat koulutusta jäsenilleen.
OAJ ja Teollisuusliitto toteavat, että nämä palvelut koituvat monella tavalla myös työnantajan hyväksi, onhan hyvinvoiva ja osaava ammattilainen myös työnantajan etu.
Puheenjohtajat huomauttavatkin, että hallituksen tulee ymmärtää, etteivät kestävät työmarkkinat synny sopimusyhteiskunnan alasajolla, vaan antamalla järjestöjen hoitaa tehtävänsä.
– Suomessa on pitkät perinteet rakentavasta neuvottelukulttuurista, ja siinä ammattiliitoilla ja -järjestöillä on selvä vakauttava tehtävä: ne pitävät huolta siitä, että työntekijät kykenevät hoitaman työnsä hyvin ja voivat hyvin työssään, he tähdentävät.
Ylläpitää neuvottelujärjestelmää
Myös Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia totesi tiistaina, että jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistolla halutaan heikentää ammattiliittojen neuvotteluvoimaa.
– Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on perusteltu, koska se ylläpitää vahvaa ja tasapainoista neuvottelujärjestelmää. Ammattijärjestöt vahvistavat yhteiskunnallista vakautta neuvottelemalla reiluista työelämän ehdoista, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.
Hänkin muistuttaa ammattiliittojen lukuisista muista tehtävistä.
– Esimerkiksi Talentian jäsenyyteen kuuluva työelämän oikeusturvaetu on korvaamaton, kun työntekijä tarvitsee apua omien oikeuksiensa puolustamisessa.
Pääsiäisen aikaan aikeen tyrmäsivät myös työmarkkinakeskusjärjestöjen puheenjohtajat, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Akavan Maria Löfgren ja STTK:n Antti Palola.
uutiskirje 
