Työmarkkinakeskusjärjestö STTK:sta arvioidaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen puoliväliriihen lupaamia veronkevennyksiä hulppeiksi ja vastuuttomiksi velkaantuneessa Suomessa.
Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava puolestaan pitää ansiotuloverojen kevennystä tervetulleena, mutta näkee kasvun eväiden jäävän muilta osin huteralle pohjalle.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK taas kiittää hallitusta kehysriihen rohkeista kasvupäätöksistä.
”Hallitukselta puuttui jälleen kerran rohkeus.”
– Hallitus päätti puoliväliriihessään veronkevennyksistä, jotka ovat välttämättömiä Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi, työnantajajärjestö suitsuttaa.
Kahden miljardin veroale
Keskiviikkona päättyneessä puoliväliriihessään Orpon hallitus päätti alentaa verotusta noin kahdella miljardilla eurolla. Hallitus päätti lisäksi nostaa puolustusmenoja lähes neljä miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä.
STTK arvioi, että Suomi voi tämän jälkeen joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn, sillä julkisen talouden alijäämä oli viime vuonna kaikkiaan 4,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Hulppeat veronkevennykset tässä tilanteessa ovat erittäin vastuuttomia. Niitä perustellaan dynaamisilla vaikutuksilla, jotka ovat pitkälti haihattelua. Veronkevennysten sijaan olisi pitänyt sitouttaa yrityksiä ja suurituloisia osallistumaan puolustusmenojen rahoitukseen, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.
Hän laskee, että päätös alentaa yhteisöveroa kahdella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta lähes miljardilla eurolla vuosittain.
– Yhteisöveroa alennettiin viime vuosikymmenellä 26 prosentista 20 prosenttiin, ja kasvu oli surkeaa. Alennus valuu käytännössä suurituloisille omistajille.
Muita keinoja
Kasvua olisi STTK:n mielestä voinut vauhdittaa esimerkiksi kertaluontoisella investointiohjelmalla kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan toteuttamiseksi. Myös kilpailun vahvistaminen yksityisellä sektorilla olisi järjestön mukaan helppo ja käytännössä ilmainen keino tukea kasvua.
– Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poisto olisi ollut tuottava kasvutoimi ja tuonut lisää verotuloja vähintään 400 miljoonaa euroa vuosittain. Samalla kasvu olisi vauhdittunut, kun keskeinen investointivääristymä olisi korjaantunut, Lainà sanoo.
Hän muistuttaa hallituksen perustelleen toimenpiteitään työllisyyden parantamisella ja velanoton taittamisella.
– Suomalaisten miesten työttömyysaste on tällä hetkellä EU-maiden korkein ja Suomi velkaantuu lisää. Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut luomaan kasvua ja työtä. Nyt olisi pitänyt ottaa aivan toinen suunta, Lainà toteaa.
”Merkittävä riski”
Akava arvioi, että päätös keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa luo edellytyksiä talouden kasvulle. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren pitää kuitenkin yhteisöverokannan kahden prosenttiyksikön alentamista merkittävänä tukena yrityksille ja laskee sen pienentävän verotuottoja 830 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen.
– Hallitus ottaa päätöksellään merkittävän riskin, ja on kovin valitettavaa, että verotuottojen menetys kompensoidaan jälleen laajoilla sopeutustoimilla, joita kohdennetaan esimerkiksi valtionhallintoon, Löfgren toteaa.
Hän muistuttaa siitä, että kuluvalla hallituskaudella elinkeinoelämää ja yrityksiä on tuettu avokätisesti.
– Yrityksillä on näytön paikka ja niiden tulee suunnata yhteisöverokannan alentamisesta tuleva hyöty investointeihin, uuden luomiseen, henkilöstön työhyvinvointiin, koulutukseen ja oikeudenmukaisiin työehtoihin, Löfgren huomauttaa.
Löfgren toivoo yritystukijärjestelmän kehittämistä.
– Hallitukselta puuttui jälleen kerran rohkeus tämän päätöksen tekemiseksi. Säilyttävistä ja haitallisista yritystuista tulee siirtyä uudistaviin tukiin, jotka edistävät esimerkiksi vihreän siirtymän tuotteiden ja palveluiden kehittämistä, Löfgren jatkaa.
Ruotsin tielle
Työnantajia edustava EK arvioi, että päätös alentaa ylimpiä marginaaliveroja kannustaa työntekoon ja rahoittaa suurimmalta osin itsensä.
– On tärkeää, että kesken hallituskauden ja maailman myllertäessä hallituksella on kykyä tehdä rohkeita päätöksiä kasvun vauhdittamiseksi. Myös puolustuksen lisäykset edellyttävät, että talouden pitää olla kunnossa, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
EK:n mukaan työn verotuksen keventäminen laajemminkin vie Suomea kohti Ruotsin linjaa.
– Suunta on erittäin tervetullut. Yhteisöveroprosentin lasku 20 prosentista 18 prosenttiin luo edellytyksiä investoinneille sekä työllisyyden ja talouden kasvulle, järjestö toteaa kehysriihen jälkeen.
EK olisi kuitenkin toivonut lisäksi perintö- ja lahjaverosta luopumista ja työperäisen maahanmuuton vauhdittamista.
lehti 