Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen ällistelee pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen rahankäyttöä.
– Rahaa ei ollut, kunnes sitä olikin. Hallitus perusteli leikkauksia sairailta, työttömiltä ja opiskelijoilta sillä, että rahat ovat loppu, hän totesi keskiviikkona, kun eduskunta keskusteli hallituksen tekemästä julkisen talouden suunnitelmasta.
– Yllättäen miljardit kuitenkin löytyivät, kun niitä tarvittiin rikkaiden veroetuihin, hän ihmetteli.
”Hallitus kutsuu näitä veroalennuksia kasvutoimiksi, mutta ne kasvattavat lähinnä valtion velkaa.”
Epäonnistumisia
Sarkkinen kritisoi hallitusta siitä, että velkaantuminen lakkasi huolestuttamasta, kun veronalennuksia kohdistettiin suurituloisiin ja suuryrityksiin.
– Hallitus kutsuu näitä veroalennuksia kasvutoimiksi, mutta ne kasvattavat lähinnä valtion velkaa, Sarkkinen sanoi.
– Hallituksen todellinen tavoite ei tainnutkaan olla velan taittaminen, vaan hyvinvointivaltion purku: pienituloisten ja palkansaajien kustannuksella, hyvätuloisten, terveysjättien ja työnantajajärjestöjen eduksi.
Hän huomauttaa, että hallitus ei ole onnistunut myöskään työllisyyspolitiikassaan.
– Pitkäaikaistyöttömyys on nousemassa 90-luvun laman ennätyksiin. Missä ovat toimet? Hallituksen ”työllisyystoimet” ovat sosiaaliturvan leikkaamista, mutta se ei auta pitkäaikaistyötöntä työllistymään, Sarkkinen sanoi.
Myös koulutusleikkauksia hän pitää vastuuttomina.
– Kasvuriihessä leikataan koulutuksesta mutta alennetaan yhteisöveroa. Millä logiikalla tämä nostaa Suomen talouden?, Sarkkinen kysyi.
Huoli puolustusmenoista
Sarkkinen nosti myös esille hyvinvointialueiden vaikean taloustilanteen ja vetosi hallituspuolueisiin, jotta hyvinvointialueille annettaisiin lisäaikaa talouden sopeutukseen. Hän esitti myös hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoiteajan pidentämistä.
– Hyvinvointialueet ovat mahdottomassa tilanteessa. Jos rahoituslakia ei muuteta, päädytään lyhytnäköisiin ja kalliiksi tuleviin leikkauksiin, joista kärsivät suomalaiset, hän sanoi.
Sarkkinen on huolissaan myös suunnitelmasta sitoa puolustusmenot jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hän muistutti siitä, ettei edes talouskasvu auta bruttokansantuotteeseen sidotun määrärahatavoitteen saavuttamisessa.
– Koska menotaso kasvaa talouden mukana, kasvavat puolustusmenot joudutaan käytännössä kattamaan velalla, veronkorotuksin tai leikkaamalla muita julkisia menoja, hän totesi.
– Vasemmistoliitto ei sitoudu prosenttitavoitteisiin, vaan meidän mielestämme puolustusmenot tulee mitoittaa tarveperusteisesti, ei kaavamaisesti prosenttiluvun mukaan. Siitä, miten kasvavat puolustusmenot katetaan, on käytävä avointa ja parlamentaarista keskustelua.
uutiskirje 