Kuntien yhteinen seutuvaltuusto, uuden kaupunginosademokratian synnyttäminen sekä sitova kunnallinen kansanäänestys ovat demokratiaa laajentavat ehdot, jotka Helsingin Vasemmistoliiton mielestä pitää toteutua pääkaupunkiseudun neljän kunnan mahdollisessa yhdistymisessä.
Helsingin Vasemmisto vaati piirikokouksessaan seutuhallinnon demokratisoinnin lisäksi vanhuksille lakisääteistä oikeutta tarpeen mukaiseen hoitoon.
Maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön kehittämisessä nykyisten kuntayhtymien epämääräinen päätöksenteko tulee järjestön mukaan korvata vaaleilla valittavalla seutuvaltuustolla.
Seutuedustajat suoralla vaalilla
– Kansalaisten on voitava valita suoraan äänestämällä ne, jotka päättävät esimerkiksi Helsingin seudun liikenteestä ja asuntojen jakautumisesta. Vain suoraan valitut edustajat ovat riittävässä vastuussa kansalaisille päätöksistään, sanoo vasemmiston kaupunginvaltuutettu Sirpa Puhakka.
Päätöksenteko on karannut liian kauas kansalaisista.
– Pelkästään Helsingin hallinto on nykyisellään niin monimutkainen, että kokonaisuus ei ole edes kaupunginvaltuuston hallinnassa, arvioi kaupunginvaltuutettu Silvia Modig.
– Kaupunginosien tasolla voitaisiin päättää esimerkiksi oman alueen kirjastoista, terveysasemista ja muista julkisista lähipalveluista. Kaupunginosavaltuustoilla olisi oma budjetti ja päätöksiä voitaisiin tehdä esimerkiksi asukasfoorumeiden ja suorien äänestyksien avulla, linjaa Modig.
Kuntalakiin sitova kansanäänestys
Riippumatta pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön kuvioista on kehitettävä uusia malleja kaupunginosien omaan päätöksentekoon. Suomessa lähidemokratia on lapsenkengissä verrattuna moniin Euroopan maihin.
Helsingin Vasemmisto haluaa, että kuntien asukkaat saavat tulevaisuudessa päättää mahdollisesta kaupunkien yhdistämisestä sitovalla kansanäänestyksellä. Tämä edellyttää muutosta kuntalakiin.
– Asia on syytä nostaa pöydälle hallitusneuvotteluissa, ehdottaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Saarnio, joka muistuttaa, että ylin valta Suomessa kuuluu perustuslain mukaan kansalle.
Missä viipyy vanhustenhoitolaki?
Helsingin Vasemmiston mukaan vanhustenhoivan tilanne on Helsingissä hälyttävä.
Sairaaloissa makuutetaan vanhuksia, jotka eivät ole akuuttihoidon tarpeessa. Kaupunginvaltuusto teki pahan virheen lakkauttaessaan laitospaikkoja sadoittain. Vain osa niistä on korvattu ympärivuorokautisella palveluasumisella.
– Huonokuntoiset vanhukset joutuvat jonottamaan kuukausia pysyvää hoivapaikkaa kotona tai sairaalassa. Tilanne on kestämätön ja vaatii välittömiä toimia lainsäätäjiltä, puuskahtaa kansanedustajaehdokas, Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Katri Immonen.
– Vanhuksen omien tarpeiden sijasta on tyydytetty päättäjien laatikkoleikkitarvetta, minkä seurauksena vanhukset ovat joutuneet jatkuvaan myllytykseen, toteaa Helsingin Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Markku Saarinen.
Jotkut vanhukset ovat kertoneet joutuneensa muuttamaan jopa kahdeksan kertaa vuoden aikana.
– Tällaista ei kestäisi nuori ja terve ihminenkään, puhumattakaan hoidon tarpeessa olevasta vanhuksesta, sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja, kansanedustajaehdokas Dan Koivulaakso.
Kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri lupaili vanhuslakia jo aikoja sitten. Vasemmiston tekemän lakiehdotuksen mukaan vanhuksella on oltava oikeus hänelle sopivaan hoitoon ja hoivaan.
Hoitopaikkavaje Helsingissä tulisi purkaa ottamalla käyttöön Koskelan vanhusten keskuksen tyhjennettyjä laitospaikkoja.
Tavoitteena kaksi kansanedustajaa
Edessä olevissa eduskuntavaaleissa Vasemmistoliitto tavoittelee Helsingissä yhden paikan lisäystä eli kahta paikkaa ja 10 prosentin kannatusta. Vasemmistoliitolla on Helsingissä 21 ehdokasta eli täysi lista. Ehdokkaista naisia on 11 ja miehiä 10. Ehdokkaiden keski-ikä on noin 40 vuotta.
Tällä hetkellä puolueella on Helsingistä yksi kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
lehti 