STTK:laiset julkisen sektorin ammattijärjestöt Jyty, Pardia, SuPer, STHL, Tehyn muistuttavat, julkinen sektori luo edellytykset muun yhteiskunnan toiminnalle
– Julkisen sektorin toiminta ja palvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan ydin. Julkinen sektori vastaa yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömistä palveluista kuten mm. sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, terveys- ja sosiaalipalveluista, päivähoidosta ja opetustoimesta sekä perusinfrastruktuurista. Julkiset palvelut mahdollistavat yksityisen sektorin häiriöttömän toiminnan.
Julkisen sektorin rooli on keskeinen oikeudenmukaisessa, vakaassa ja eriarvoistumista estävässä yhteiskunnallisessa kehityksessä. STTK:laiset julkisen sektorin ammattijärjestöt edellyttävät, että julkisen sektorin toimintaedellytykset on turvattava riittävin verovaroin, jotta hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset tehtävät pystytään hoitamaan pitkäjänteisesti.
– Julkisen sektorin tehtäviä ei saa alistaa markkinavoimille. Ulkoistamisesta on tehtävä myös pitkän aikavälin kustannuslaskentaa ja -seurantaa.
Järjestöjen mielestä harmaan talouden torjuntaa pitää tehostaa kaikilla sektoreilla. Erityisen tärkeää on edistää viranomaisten yhteistyötä ja lisätä valvonnan resursseja.
Tuottavuuden sijaan tuloksellisuus
Julkisen sektorin tuottavuutta koskevassa keskustelussa on päästävä irti liian kapeasta tuottavuus-käsitteestä. Tuottavuuden sijaan pitää puhua tuloksellisuudesta, joka huomioi vaikuttavuuden ja laadun. Osa tätä tuloksellisuutta on työntekijöiden työssäjaksaminen.
– Kapea tuottavuus-käsite voi johtaa myös kansantalouden kannalta epäedullisiin ratkaisuihin, jotka vain siirtävät kustannuksia kohdasta toiseen. Palvelujen tuloksellisuuden mittaamiseen on löydettävä laadullinen mittaristo.
Järjestöjen mielestä julkisen sektorin tuloksellisuus ei synny pelkästään henkilöstöä vähentämällä tai henkilöstön kustannuksella/työtahtia kiristämällä. Tuloksellisesti toimittaessa henkilöstö pääsee itse vaikuttamaan oman työnsä sisältöön ja tekemisen tapoihin. Jatkuvien kehittämishankkeiden ja -projektien sijaan on otettava käyttöön arjen työssä syntyneitä innovaatioita. Uudet tuottamisen mallit edellyttävät muun muassa nykyistä parempaa teknologian hyödyntämistä, paremmin johdettuja prosesseja, parempaa esimiestyötä ja työelämän laadun kehittämistä.
Samasta työstä sama palkka
Kolmikantaisesti sovitun samapalkkaohjelman mukaan samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Ohjelman tavoite on kaventaa miesten ja naisten palkkaeroja vuoteen 2015 mennessä viidellä prosenttiyksiköllä. Julkisen sektorin palkansaajista merkittävä osa on naisia.
– Samapalkkatavoite liittyykin keskeisesti julkisen sektorin toimintaan, vetovoimaan ja toimintaedellytyksiin. Tasa-arvon näkökulmasta julkisen sektorin muita korkeammat palkankorotukset ovat perusteltuja. Valtiovallan on taattava riittävät taloudelliset resurssit, ja työmarkkinajärjestöjen on sen jälkeen yhdessä sovittava käytännön toimet, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
Järjestöt muistuttavat, että seuraavan hallituksen on myös linjattava samapalkkaisuusohjelmalle jatko vuoden 2015 jälkeen. Perhevapaista syntyvät kustannukset on jaettava nykyistä tasapuolisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen työnantajien kesken.
Eläkeiän nosto ei keino
Koulutus ja osaaminen ovat järjestöjen mukaan keskeinen menestystekijä sekä koko maan tulevaisuuden että julkisen sektorin tuloksellisen toiminnan kannalta.
– Hyvä työyhteisö arvostaa osaamista. Työssäoppimisen ja täydennyskoulutuksen on oltava suunnitellusti kaikkien ulottuvilla läpi työuran. Hyvän työpaikan fyysisen ympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen ja henkisen ilmapiirin kannustava sekä eri-ikäisiä ja monikulttuurisuutta huomioon ottava.
– Eläkeiän tekninen nostaminen ei todellisuudessa pidennä työuria nykyisestä. Työurien pidentäminen vaatii koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistämistä kaikilla koulutusasteilla.
Järjestöt korostavat, että työelämässä on tapahduttava muutoksia, jotta ennenaikainen eläkkeelle jääminen vähenee ja työssä jaksetaan terveenä ja motivoituneena varsinaiseen eläkeikään. Henkilöstölle on luotava edellytykset vaikuttaa työn sisältöön, itsensä jatkuvaan kehittämiseen ja työuralla etenemiseen myös työn sisältöä kehittämällä.
(KU)
lehti 