Israelin johtajat ovat koko ajan tasan tarkkaan tienneet, että ruoka ei riitä Gazan 2,1 miljoonalle asukkaalle. Sota estää maanviljelyn, Israel ei anna palestiinalaisten kalastaa, eikä alueelta pääse pois. Ainoa keino saada syötävää ovat avustuskuljetukset.
Vuonna 2012 israelilainen ihmisoikeusjärjestö Gisha sai pitkän oikeustaistelun jälkeen julki avustuskuljetuksia valvovan Israelin viranomaisen Cogatin muistion, joka oli laadittu neljä vuotta aiemmin.
Israelilaisen Haaretz-lehden mukaan muistiossa laskettiin, että aliravitsemuksen estämiseksi Gazan asukkaat tarvitsevat keskimäärin vähintään 2 279 kaloria päivässä henkeä kohti. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan 1,836 kiloa ruokaa.
Ruoantarpeen minimi on laskettu kalorin tarkkuudella.
Gazassa pystyttiin vielä tuolloin tuottamaan osa ruoasta itse, joten avustuskuljetusten tarpeesta vähennettiin laskelmissa tämä määrä.
Cogatin mukaan muistiota ei koskaan käytetty, kun sen sijaan Gisha totesi YK:n lukujen kertovan, että avustuskuljetukset jäivät usein alle minimitarpeen.
Israel on siis jo pitkään käyttänyt ruokaa aseena. Israelin silloisen pääministerin Ehud Olmertin avustaja Dov Weissglass sanoi jo vuonna 2006 suoraan, mistä on kyse: ”Ajatuksena on laittaa palestiinalaiset dieetille, mutta ei aiheuttaa heille nälkäkuolemaa.” Pyrkimyksenä oli painostaa Hamasia, joka palestiinalaisten vaalit voitettuaan oli nousemassa valtaan Gazassa.
Olmertista on tullut yksi nykyisen sodankäynnin arvostelijoista.
Kalorit eivät riitä
Nyt gazalaisten ruokaminimi on arvioitu jopa pienemmäksi kuin parikymmentä vuotta sitten. YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman (WFP) mukaan vähimmäistarve on 62 000 tonnia kuukaudessa, mikä tekee noin kilon päivässä asukasta kohden. Pelkkä kilomäärä ei tietysti kerro kaikkea, koska asiaan vaikuttaa ruoan laatu.
Kesän nälänhädän siemenet kylvettiin keväällä, kun Benjamin Netanjahun hallitus esti maaliskuun ja huhtikuun ajan kokonaan avustuskuljetusten pääsyn Gazaan.
Israelin Cogat-viraston omat tilastot osoittavat, että tarvittava määrä on sen jälkeenkin jäänyt pahasti vajaaksi. Asiasta on kertonut muun muassa Yle nettisivuillaan. Toukokuussa ruokaa vietiin alle kolmasosa tarpeesta, kesäkuussa jonkun verran yli puolet ja heinäkuussa noin kaksi kolmasosaa.
Heinäkuun lopulla uudelleen aloitetut ilmapudotukset ovat kallis ja tehoton keino hädän helpottamiseksi. Lentokoneella viety lasti maksaa sata kertaa enemmän kuin rekkalasti, ja rekkaan mahtuu puolitoista kertaa enemmän kuin kuljetuskoneeseen. Ainakin viime vuonna osa pudotuksista ajautui merelle tai Israelin puolelle, ja ainakin yksi gazalainen on jo tänä vuonna kuollut jäätyään pudotuksen alle.
Ilmapudotuksia voikin hyvällä syyllä kutsua lähinnä länsimaiden omaatuntoa rauhoittavaksi teatteriksi.
Hamas ei ryöstä YK:n apua
Netanjahu on jyrkästi kiistänyt, että Israel olisi tarkoituksella aiheuttanut nälänhädän Gazassa. Israelin mukaan Hamas ryöstämällä avustuskuljetuksia aiheuttaa tahallaan ruokapulan. Lisäksi Israel on syyttänyt YK:ta ruoanjakelun tehottomuudesta.
The New York Times -lehti (NYT) julkaisi heinäkuun lopulla artikkelin, jonka mukaan ei ole todisteita, että Hamas säännöllisesti ryöstäisi YK:n ruoka-apua. Lähteinä olivat kaksi Israelin armeijan edustajaa ja kaksi muuta israelilaista virkailijaa, jotka asemansa takia puhuivat nimettömästi.
Lisäksi lähteet sanoivat, että YK:n avustusjärjestelmä toimi suhteellisen tehokkaasti, toisin kuin monien muiden auttajien. Hamas varasti joidenkin pienempien järjestöjen apua, koska ne eivät aina olleet itse paikan päällä valvomassa jakelua. YK:n avustusjärjestö UNRWA sen sijaan valvoi koko toimitusketjua ja vastasi itse jakelusta Gazassa.
Uutistoimisto Reuters kertoi samoihin aikoihin Yhdysvaltain kehitysapuviraston Usaidin sisäisen raportin tehneen saman johtopäätöksen: ei ole näyttöä siitä, että Hamas systemaattisesti varastaisi YK:n apua.
YK oli avun suurin toimittaja siihen saakka, kunnes Israel alkoi rajoittaa ja lopulta estää sen kuljetusten pääsyä Gazaan.
Tunnettu tutkija Alex de Waal kertoi heinäkuussa useiden medioiden haastatteluissa, että hän on tutkinut nälänhätiä 40 vuotta, eikä ole koskaan sinä aikana nähnyt yhtä huolellisesti suunniteltua ja pikkutarkasti toteutettua nälänhätää kuin mitä Israel tarkoituksellisesti tekee Gazassa.
Susi lammasten vaatteissa
Kun Israel ryhtyi toukokuussa jälleen päästämään apua Gazaan, se valitsi jakelun hallinnoijaksi yksityisen amerikkalaisen yhtiön GHF:n (Gaza Humanitarian Foundation). Israelin hallitus oli NYT:n mukaan junailemassa sen perustamista yhdessä Yhdysvaltain CIA-tiedustelupalvelun entisen agentin Jack Reillyn kanssa.
YK ja muut avustusjärjestöt ovat kieltäytyneet yhteistyöstä GFH:n kanssa. Niiden mukaan GHF on politisoinut avun, tehnyt ruoka-avusta aseen ja aiheuttaa jakelumenetelmillään vaaran palestiinalaisille. Kesän aikana GHF:llä on ollut Gazassa neljä jakelupistettä, kun YK:n vastatessa toiminnasta niitä oli 400.
GHF:n toiminnan aikana on yli tuhat palestiinalaista surmattu jakelupisteillä. Useat israelilaissotilaat kertoivat heinäkuussa Haaretzille, että heidät oli määrätty ampumaan aseettomia ihmisiä lähellä jakelupisteitä, vaikka mitään uhkaa sotilaille ei ollut.
GHF:n jakelupisteitä oli vartioimassa myös palkkasotilaita. Yksi heistä kertoi BBC:lle heinäkuussa nähneensä, että hänen kumppaninsa alkoivat ampua aseettomia palestiinalaisia ilman mitään syytä. Tulituksessa oli käytetty myös konekivääriä.
Apukuljetusten turvaajana on esiintynyt myös Hamasia vastustava, Yasser Abu Shababin johtama palestiinalaisryhmä. YK:n hätäapuvirasto OCHA:n paikallisjohtaja Jonathan Whittallin mukaan Abu Shababin ryhmä on rosvojoukko, joka itse ryöstää apua. Israel myönsi myöhemmin toimittavansa aseita ryhmälle ja Abu Shabab kehui voivansa liikkua vapaasti alueella.
NYT:n lähteiden mukaan Israelin armeijan edustajat olivat maaliskuun puolivälissä esittäneet Netanjahulle huolestumisensa aikeista tehdä GHF:sta avun ainoa jakaja. Heidän mielestään YK:n roolia avussa olisi pitänyt kasvattaa.
Israelin hallitus torjui armeijan näkemyksen. Lopulta toukokuussa hallitus kuitenkin päästi YK:n jakamaan osan avusta.