Tansanian informaatioministeri Nape Nnauye kertoi vuosi sitten maan valtapuolueen vaalitilaisuudessa, että ”vaalien tulos ei välttämättä vastaa äänestyspaikoilla annettuja ääniä, vaan riippuu pikemminkin siitä, miten äänet lasketaan ja kuka julkistaa tuloksen”.
Nyt jo entinen informaatioministeri jatkoi vielä toteamalla, että vaalit voi voittaa erilaisin keinoin: laillisesti, puolilaillisesti tai laittomasti. Ministerin mukaan näitä kaikkia keinoja voidaan käyttää vaalivoiton varmistamiseksi, kunhan muistaa jälkeenpäin pyytää Jumalalta anteeksi.
Myöhemmin informaatioministeri kuittasi puheen olleen huumoria.
Kuluneen kesän aikana Keniassa sadattuhannet nuoret lähtivät kaduille.
Tällaisia vaalit ovat kuitenkin viime aikoina olleet, ei pelkästään Tansaniassa vaan myös naapurimaissa Ugandassa ja Keniassa.
Maanpaossa asuva tansanialaistoimittaja vertaa kotimaansa vaaleja jalkapallo-otteluun, jossa toinen joukkueista määrää säännöt, pitää kirjaa tuloksesta ja tuomari viheltää pelin jatkuvasti poikki vastustajan väitetyistä virheistä, antaa suosikkijoukkueelle aiheettomia rangaistuspotkuja ja hylkää vastapuolen tekemät maalit.
Tansaniassa on tarkoitus pitää presidentinvaalit ja parlamenttivaalit lokakuussa, ja Ugandassa ensi vuoden tammikuussa.
Tansaniassa suurimman oppositiopuolueen osallistuminen tuleviin vaaleihin kuitenkin kiellettiin ja puolueen johtaja, entinen ihmisoikeusjuristi Tundu Lissu vangittiin syytettynä maanpetoksesta.
Lissun johtama Chadema-puolue oli vaatinut, että vaalijärjestelyistä vastaisi riippumaton vaalikomissio, mutta hallitus ei suostunut vaatimuksiin. Lissun mielestä ilman reformeja ei kannattaisi osallistua vaaleihin.
Vuonna 2017, presidentti John Magufulin valtakaudella, Tundu Lissu selvisi hengissä murhayrityksestä, jossa asemiehet ampuivat hänen kehoonsa 16 luotia.
Kolme vuotta myöhemmin Magufuli voitti Lissun presidentinvaaleissa ja hallitseva CCM-puolue sai 97 prosenttia kansanedustajan paikoista. Viime vuonna pidetyissä paikallisvaaleissa puolue sai virallisten tulosten mukaan 99 prosenttia äänistä.
Opposition edustajat eivät päässeet seuraamaan ääntenlaskentaa. Oppositiopuolueiden vaalitilaisuudet oli kielletty, ja oppositiojohtajia vangittiin tai hakattiin sairaalakuntoon. Usein opposition ehdokkaita ei päästetty edes ehdolle vaaleissa.
Tundu Lissun maanpetosoikeudenkäynti herätti huomiota myös naapurimaissa. Oikeudenkäyntiä seuraamaan tulleet asianajajat ja ihmisoikeusaktiivit Keniasta ja Ugandasta kuitenkin käännytettiin kotimaahansa jo lentokentällä tai siepattiin hotellistaan ja vietiin kidutettavaksi, kunnes heidät päiviä myöhemmin dumpattiin naapurimaiden rajalle.
Palkittu ugandalainen ihmisoikeusjuristi Agather Atuhaire ja kenialainen kuvajournalisti Boniface Mwangi kertoivat myöhemmin lehdistötilaisuudessa, kuinka humalassa olleet turvallisuusjoukkojen miehet roikottivat heitä ylösalaisin, hakkasivat heitä jalkapohjiin ja eri puolille kehoa, työnsivät esineitä peräaukkoon ja levittivät heidän päälleen ulostetta.
Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan puolusti karkotuksia sanomalla, että naapurimaiden aktivistien ei pidä tulla sotkeutumaan Tansanian asioihin.
Samia Suluhu Hassan nimitettiin presidentiksi vuonna 2021, kun hänen edeltäjänsä John Magufuli oli kuollut koronaan.
Mama Samiaksi kotimaassaan kutsuttu uusi presidentti oli aluksi sovitteleva ja pyrki parantamaan suhteita opposition kanssa, mutta vaalien lähestyessä linja on koventunut.
Ugandassa presidentti Yoweri Museveni ilmoitti kesällä asettuvansa ehdolle tulevissa presidentinvaaleissa. Syyskuussa 81 vuotta täyttävä Museveni on ollut Ugandan presidenttinä vuodesta 1986.
Vaaleissa vastaehdokkaana on entinen afrobeat-muusikko Bobi Wine. Tosin sillä edellytyksellä, että hän ”on vielä elossa eikä vankilassa”, kuten hän totesi The Guardianin haastattelussa keväällä.
Lähdettyään mukaan politiikkaan Bobi Wine on ollut jatkuvasti viranomaisten vainon kohteena, välillä myös vangittuna ja kotiarestissa. Useita satoja Bobi Winen puolueen kannattajia on vangittu, kidutettu ja surmattu.
Toinen oppositiojohtaja, presidentti Musevenin entinen henkilääkäri Kizza Besigye on parhaillaan vankilassa syytettynä vallankaappauksen juonittelusta. Ugandan tiedustelupalvelu sieppasi Bezigyen viime vuonna Keniasta. Syytteitä pidetään yleisesti tekaistuina ja tekosyynä, jotta Bezigye ei pääse osallistumaan vaaleihin.
Keniassa presidentti William Ruto tuli valtaan kolme vuotta sitten, vaikka vaalikomission palvelimista kävi ilmi, että vaalitulosta oli hakkeroitu ja vaalikomission jäsenten enemmistö kiisti julkistetut tulokset. Kenian korkein oikeus kuitenkin hyväksyi vaalikomission puheenjohtajan ilmoittaman tuloksen.
Kuluneen kesän aikana Keniassa sadattuhannet nuoret lähtivät kaduille vaatimaan epäsuositun presidentin eroa. Protestit alkoivat kesäkuussa sen jälkeen kun 30-vuotias someaktivisti ja yläasteen opettaja oli hakattu kuoliaaksi poliisiasemalla.
Jo viime kesänä Kenian pääkaupungissa Nairobissa nuoret protestoivat yli kuukauden ajan uusia veronkorotuksia vastaan.
Viranomaiset ovat vastanneet protesteihin kovin ottein. Poliisin toimia valvovan viraston mukaan 65 ihmistä kuoli kesän aikana poliisin luoteihin ja yli tuhat nuorta pidätettiin. Viime kesän protesteissa kuoli 73 mielenosoittajaa, yli 1 200 pidätettiin, ja ainakin 132 nuorta oli kateissa.
uutiskirje 