Laboren tuore selvitys kertoohallituksen sosiaaliturvaleikkausten heikentävän etenkin palvelualojen työntekijöiden, kuten myyjien ja siivoojien, toimeentuloa. Palvelualojen työntekijöistä joka neljännen tulot pienenevät, keskimäärin 888 euroa vuodessa.
Erityisesti laskevat nuorten, osa-aikatyössä olevien naisten tulot toiseksi alimmassa tulodesiilissä eli heillä, joiden tulot ovat vuodessa noin 15 000-23 000 euroa. Heidän bruttotuloistaan lähtee viitisen prosenttia. Kuukausitasolla menetykset ovat noin sadan, vuositasolla tuhannen, euron luokkaa.
Naisten tulot pienenevät kauttaaltaan enemmän kuin miesten, mutta eniten kyseisessä tulodesiilissä. Veronkevennykset eivät tulojakauman alapäässä kompensoi leikkauksia, sillä ne keskittyvät voimakkaasti ylimpään tulodesiiliin.
”Heille sanotaan, että menkää töihin, mutta kun kokoaikaisia töitä ei ole.”
– Saimme nyt tutkittua tietoa asioista, jotka eivät ehkä tulleet yllätyksenä. Olimme uumoilleet, että tätä leikkaukset tulevat tarkoittamaan, totesi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.
– On kurjaa havaita, miten kohtuuttomasti ne kohdistuvat meidän aloilla työskenteleviin, ja heikentävät erityisesti naisten asemaa. Sitä kautta leikkaukset lisäävät myös lapsiperheköyhyyttä. Samaan aikaan ollaan hyvin huolissaan syntyvyydestä, Rönni-Sällinen sanoo.
Hän jatkaa, että leikkauksilla voi olla paljon tällaisia haitallisia kerrannaisvaikutuksia.
– Hallituksella on vastuu korjata toimiaan, jos sillä ei ole mitään dataa, joka osoittaisi, että esimerkiksi suojaosien poisto olisi ollut järkevää. Se on pelkästään lisännyt köyhyyttä.
Osa-aikaisten asemaa parannettava
Toimeentulotukea tarvitsevien osa-aikatyössä olevien pamilaisten määrä nousi 60 prosenttia, naisten 123 prosenttia. Osuus nousi 2,8 prosentista 4,1 prosenttiin. Asumistuen saajien määrä laski 40 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 15 000 ihmistä vähemmän.
”Pamilaisista” 37 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti, suurin osa vasten tahtoaan. Rönni-Sällinen haluaa nostaa esiin myös työnantajien vastuuta siinä, että kokoaikatyötä haluaville sitä olisi myös tarjolla.
– Heille sanotaan, että menkää töihin, mutta kun kokoaikaisia töitä ei ole tarjolla. Missä kohtaa olisi aika kääntää katseet työnantajiin ja kannustaa miettimään esimerkiksi työaikajärjestelyjä? Osa-aikatyölle pitäisi olla myös perusteet ja lisätyöstä saada samanlainen korvaus kuin ylityöstä kokoaikaisille maksetaan.
Rönni-Sällinen viittaa EU-tuomioistuimen viimevuotiseen päätökseen, jossa nykyinen käytäntö todettiin syrjiväksi.
Hän huomauttaa myös, että maahanmuuttajia liiton jäsenistöstä on 17 prosenttia, kun koko väestössä vain kymmenen.
– Kun leikkaukset osuvat heihin, he korostuvat toimeentulotuen saajissa, mitä sitten suureen ääneen ihmetellään, että miten tämä näin voi olla.
Alan työpaikat ovat kaupungeissa
PAMin viimevuotisessa selvityksessä jäsenistöstä 14 prosenttia oli joutunut muuttamaan halvemman asumisen perässä, 28 prosenttia oli harkinnut sitä.
Monelle kuitenkin jo itse muuttaminen oli niin kallista, ettei se ollut mahdollista. Vuokralla asuessa asunnonvaihtaja joutuu usein maksamaan päällekkäisiä vuokria ja uusi takuuvuokra pitää maksaa ennen kuin vanhan saa ulos.
– Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta, Rönni-Sällinen kuvaa palvelualojen ammattilaisten arkea.
Maaseudulle muuttaminenkaan ei ole vaihtoehto, sillä alan työpaikat ovat pääsääntöisesti kaupungeissa.
Selvitys koski vain työssä olevia ”pamilaisia” ja siinä huomioitiin työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen muutokset, jotka ovat pääsääntöisesti tarkoittaneet tukien heikennyksiä. Hallitus poisti esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotuksen ja työtulon 300 euron suojaosan sekä nosti asumistuen omavastuuosuutta.
Aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta tiedetään, että työttömyysturvan suojaosa kannustaa ottamaan vastaan osa-aikaista ja tilapäistä työtä.
Analyysi tehtiin Tilastokeskuksen kehittämällä SISU-mikrosimulointimallilla, joka mahdollistaa lakimuutosten arvioinnin yksilötasolla. Aineistona oli Suomen väestöä edustava noin 840 000 henkilön suuruinen otos. Heistä neljä prosenttia oli töissä yksityisillä palvelualoilla.
lehti 