Tuskin missään Japanin ulkopuolella on reagoitu Fukushiman ydinonnettomuuteen yhtä voimakkaasti kuin Saksassa. Onnettomuus palautti ydinvoiman kuumaksi poliittiseksi kysymykseksi, mikä ennustaa liittokansleri Angela Merkelille entistä vaikeampia aikoja tärkeiden osavaltiovaalien lähestyessä.
Asian polttavuus näkyy myös vauhdista, jolla kristillisdemokraateista (CDU ja CSU) sekä liberaalipuolue vapaista demokraateista (FDP) koostuva oikeistohallitus ryhtyi kriisinhallintaan.
Merkel kutsui hallituksensa hätäkokoukseen jo lauantai-illaksi. Maanantaina hallitus ilmoitti, että kaikki ennen vuotta 1980 valmistuneet ydinreaktorit suljetaan väliaikaisesti. Samalla hallitus kertoi harkitsevansa uudelleen päätöstä jatkaa ydinvoimaloiden käyttöikää.
”Syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin verrattavissa oleva käänteentekevä tapahtuma.”
Tiistaina Merkel ilmoitti, että päätös käyttöiän pidentämisestä jäädytetään kolmeksi kuukaudeksi.
”Japanin tapahtumat opettavat, että aikaisemmin mahdottomina pidettyjä riskejä ei voi sulkea pois”, Merkel sanoi.
Kiistanalainen
jatkoaika ydinvoimalle
Merkelin hallitus päätti viime lokakuussa, että maan ydinvoimaloiden käyttöikää jatketaan keskimäärin 12 vuodella aiemmin suunniteltua pitempään. Näin se kumosi edellisen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden muodostaman hallituksen päätöksen, jonka perusteella viimeinenkin Saksan 17:stä ydinvoimalasta olisi sulkeutunut vuonna 2021.
Merkelin hallituksen aikataululla viimeinen ydinvoimala suljettaisiin vasta vuonna 2035.
Päätös tehtiin perustuslaillisesti kyseenalaisella tavalla. Merkel ei vienyt asiaa lainkaan parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, koska hallituspuolueilla ei ole siellä enemmistöä.
Normaalisti liittoneuvoston pitäisi käsitellä kaikki asiat, jotka vaikuttavat osavaltioiden toimivaltuuksiin. Viisi opposition johtamaa osavaltiota jättikin tämän perusteella jo ennen Fukushiman onnettomuutta valituksen ydinvoimapäätöksestä perustuslakituomioistuimeen.
Enemmistö vastustaa
ydinvoimaa
Enemmistö saksalaisista on kyselyjen mukaan ollut ydinvoimaa vastaan. Fukushiman jälkeen kasvavat paineet sulkea maan ydinvoimalat mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Ydinvoiman vastustajat kokosivat lauantaina 45 kilometrin pituisen, 60 000 hengen ihmisketjun Stuttgartin ja Neckarwestheimin ydinvoimalan välille. Mielenosoitus, joka vastusti ydinvoimaloiden jatkoaikaa, oli kutsuttu koolle jo ennen Fukushiman onnettomuutta.
Neckarwestheim on yksi niistä seitsemästä vanhasta ydinvoimalasta, jotka hallituksen maanantaisen päätöksen mukaan suljetaan väliaikaisesti.
”Illuusio kaikkeen
valmistautumisesta”
Monessa saksalaisessa mediassa Fukushiman onnettomuutta verrataan 11.9.2001 terrori-iskuihin käänteentekevänä tapahtumana.
Der Spiegel julkaisi maanantaina laajan artikkelin, jonka otsikkona oli ”Fukushima merkitsee loppua ydinvoiman aikakaudelle”.
Der Spiegel ei ole ajatuksineen yksin. Monet lehdet vasemmalta liberaaleihin ja aina konservatiivisiin saakka katsovat, että illuusio ydinvoimasta turvallisena ja edullisena voimanlähteenä on kadonnut.
Varsin monet toteavat, että Saksan ydinvoimateollisuus sai vielä vuonna 1986 kansan uskomaan, että Tshernobyl johtui vanhentuneesta tekniikasta ja toheloista venäläisinsinööreistä.
Japani sen sijaan on teknisesti edistynyt maa. Niinpä monet toteavat, että jos vakava ydinonnettomuus oli mahdollinen Japanissa, on se mahdollinen myös Saksassa. Vaikka suurten maanjäristysten tai tsunamien uhka on Saksassa epätodennäköinen, turman voi aiheuttaa muiden onnettomien yhteensattumien kasaantuminen.
”Jokainen maa – Saksa, Yhdysvallat ja Japani – väittää, että niillä on maailman parhaat reaktorit. Kaikki on varmistettu moneen kertaan, kaikki mahdolliset ongelmat on otettu huomioon, kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin on valmistauduttu, ne sanovat. Fukushiman tuho osoittaa: tämä ei yksinkertaisesti ole totta.” Näin kirjoittaa vasemmistolainen Berliner Zeitung.
Hallitus taktikoi
laskelmoidusti
Merkelin hallituksen mukaan vanhojen ydinvoimaloiden väliaikainen sulkeminen ja niiden turvallisuuden arviointi kestää kolme kuukautta. Myös päätös ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämisestä jäädytetään kolmeksi kuukaudeksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että asiaan palataan vasta sen jälkeen, kun kevään merkittävät osavaltiovaalit on pidetty. Yhteensattuma ei jäänyt huomaamatta oppositiolta, joka syyttää hallitusta läpinäkyvästä ja laskelmoidusta temppuilusta äänestäjien tyynnyttelemiseksi.
Vaaleista tärkeimmät pidetään jo puolentoista viikon kuluttua sunnuntaina eteläisessä, 11 miljoonan asukkaan Baden-Württembergissä. Samaan aikaan pidetään vaalit myös pienemmissä Sachsen-Anhaltissa ja Rheinland-Pfalzissa.
Baden-Württemberg on ollut kristillisdemokraattien johtama lähes 60 vuotta. Nyt puolueen valta-asema on entistäkin enemmän uhattuna, vaikkakin jo talven aiemmat osavaltiovaalit menivät huonosti hallituspuolueilta.
Ydinvoiman nouseminen voimakkaasti vaalikysymykseksi antanee nostetta vihreille. Saksan vihreä puolue syntyi aikoinaan pitkälti ydinvoiman vastaisen liikkeen ympärille. Ja kun Suomen vihreät ovat olleet mukana hallituksessa, joka myönsi luvat lisäydinvoimaloille, Saksan vihreät saivat hallituskumppaninsa sosiaalidemokraatit suostumaan kaikkien ydinvoimaloiden sulkemiseen vuoteen 2021 mennessä.
uutiskirje 
