– Rakenteellinen ylikulutus on systeeminen ilmiö, jonka ratkaiseminen vaatii laajaa yhteiskunnallista keskustelua, poliittista rohkeutta ja uusia ajatusmalleja, sanoo Kestävyyspaneelin puheenjohtaja Lassi Linnanen.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta pyysi Kestävyyspaneelin jäseniltä, LUT-yliopiston ympäristötalouden professori Lassi Linnaselta ja Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Niko Soiniselta lausunnon rakenteellisesta ylikulutuksesta ja sen ratkaisuista.
Rakenteellinen ylikulutus tarkoittaa, että yhteiskunnan rakenteet ohjaavat kestämättömään kulutukseen. Panelistit ehdottavat ratkaisuksi kohtuutalouden keinoja.
Kohtuutaloudessa resursseja pyritään käyttämään luonnon kantokyvyn rajoissa, ja halujen erottaminen tarpeista muodostuu tärkeäksi. Kestävyyspaneelin mukaan Ihmisten perustarpeet ovat kyllä tyydytettävissä, mutta halut usein ylittävät kestävän rajat.
Haittojen verottamista ja kulutuskiintiöitä
Konkreettisia kohtuutalouden ratkaisuvaihtoehtoja ovat esimerkiksi varallisuusverot, kulutuskiintiöt, ympäristöhaitallisten tuotteiden korkeampi verotus ja ympäristöhaitallisen mainonnan rajoittaminen. Myös esimerkiksi työajan lyhennys voi tukea siirtymää.
Kestävyyspaneelista muistutetaan, että tällä hetkellä erityisesti rikkaat maat kuluttavat luonnonvaroja merkittävästi enemmän kuin on kestävää.
Rakenteellinen ylikulutus näkyy esimerkiksi talouskasvuriippuvuudessa ja kulutuskulttuurissa.
Se ilmenee muun muassa lihaa suosivana ruokakulttuurina, vapaa-ajan lentomatkailuna, autokeskeisenä liikennejärjestelmänä ja metsien ylikäyttönä.
Paneelin mukaan nykyiset ratkaisumallit, kuten teknologinen kehitys ja vihreä kasvu, eivät ole pystyneet tehokkaasti irrottamaan talouskasvua ja ympäristöhaitoista. Teknisiä ratkaisujakin tarvitaan, mutta avainasemassa on silti tuotannon ja kuluttamisen kohtuullistaminen.
– Suomi on yksi Euroopan eniten kuluttavista maista, kulutuksemme ylittää luonnonkantokyvyn noin nelinkertaisesti. Rakenteellinen ylikulutus on Suomen kestävyyden suurin este. Kasvua ei ole näköpiirissä, mikä peräänkuuluttaa Suomen tarvetta uudistaa talouttaan kestäväksi. Samalla näen tämän Suomelle mahdollisuutena toimia kohtuutalouden uranuurtajana, Linnanen sanoo.
Kestävyys edellyttää rakenneuudistuksia
Kasvuriippuvainen talousjärjestelmä ja siihen kytkeytyvä julkinen talous edellyttävät jatkuvaa tuotannon ja kulutuksen lisäämistä ja tehostamista. Mainonta ja kulutuskulttuuri yhdistävät hyvinvoinnin kulutukseen, ja globaalit työvoima- ja resurssivirrat ylläpitävät eriarvoista ja ylikulutuksen mahdollistavaa kulutusjärjestelmää, kuvailee Kestävyyspaneeli tiedotteessaan.
Talousjärjestelmän toiminta puolestaan nojaa oikeusjärjestelmään, joka turvaa omistusoikeudet, sopimusvapauden sekä taloudelliset vapaudet, kuten elinkeinovapauden. Kansalaisten perusoikeus puhtaaseen luontoon jää tällöin usein toissijaiseen asemaan.
– Kestävyysmurroksen onnistuminen edellyttää, että yhteiskunta kykenee uudistamaan talouden ja oikeuden rakenteita sekä vahvistamaan ihmisten muutoskyvykkyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia, Kestävyyspaneelin jäsen, professori Niko Soininen sanoo.
lehti 