Jabiru Muhammed, 45, tuskin pystyi peittelemään intoaan vuonna 2017, kun Batun kylän johtaja ilmoitti, että batulaiset käynnistäisivät yhteistyön National Agency of Great Green Wallin (NAGGW) viranomaisten kanssa. Yhteistyön myötä Jigawan osavaltiossa Lounais-Nigeriassa sijaitsevan Batun asukkaat alkoivat istuttaa kyläänsä puita.
Muhammed muistelee, miten johtaja selitti, että puiden istuttaminen sekä pelastaisi heidän satonsa Saharasta puhaltavilta pölytuulilta että suojelisi maata aavikoitumiselta, joka oli vallannut osavaltiosta jo puolet.
– Kyseessä on valtava hanke, Muhammed selittää.
– Paljon maata on menetetty aavikoitumiselle, ja Saharan autiomaa laajenee naapurimaa Nigeristä. Mitä ikinä ennen viljelimmekään, pölyiset tuulet tuhosivat sadon. Nyt ongelma on vähentynyt puiden tarjoaman suojan ansiosta.
Great Green Wall – puumuuri aavikkoa pysäyttämässä
Viime vuosina aavikoituminen on runnellut pahasti Jigawaa, joka tunnettiin yhtenä Nigerian satoisimmista viljelymaista. Aavikoituminen on yksi maan pohjoisosan polttavimmista ongelmista.
Nigeria menettää joka vuosi noin 350 000 hehtaaria maata aavikolle, luku on maailman suurimpia. Lisäksi maan arvioidaan kärsivän vuosittain yli viiden miljardin dollarin menetykset, kun kuivuus karkottaa asukkaat kylistä.
Vuoden 1920 jälkeen Sahara on kasvanut lähes kymmenen prosenttia ja levinnyt vähitellen Sahelin alueelle. Nigerian 36 osavaltiosta hiekkadyynit ovat levinneet yhteentoista.
Vuonna 2005 Nigerian presidentti Olusegun Obasanjo ehdotti puumuurin istuttamista aavikoitumista pysäyttämään. Afrikan Unioni hyväksyi idean, ja pari vuotta myöhemmin hanke tunnettiin nimellä Great Green Wall, Saharan vihreä muuri.
Muuri on 8 000 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä vihreä vyöhyke, joka ulottuu lännen Senegalista idän Djiboutiin ja kulkee läpi 11 Afrikan maan. Nigeriassa projektia toteutetaan 11:ssä pohjoisen osavaltiossa.
Päätavoitteena on ennallistaa jo aavikoitunutta maata ja pysäyttää aavikon laajeneminen, parantaa maaperää ja vesistöjä, tukea viljelyä ja karjanhoitoa, luoda vihreitä työpaikkoja ja auttaa yhteisöjä sopeutumaan ilmaston muuttumiseen.
Vuoteen 2030 mennessä Saharan vihreän muurin odotetaan olevan maapallon suurin elävä rakenne, kolme kertaa suurempi kuin Australian Suuri valliriutta. Tähtäimessä on 250 miljoonan hiilitonnin sitominen, pilaantuneen maan ennallistaminen 100 miljoonan hehtaarin alalta ja 10 miljoonan kestävän työpaikan luominen eri puolille Afrikkaa.
Nigerian osuus Saharan vihreästä muurista on noin 1 500 kilometriä pitkä. Tavoitteena on istuttaa 15 kilometriä leveä vyöhyke kuivuutta kestäviä puita pohjoisiin osavaltioihin.
Tela Jubrin sanoo, että hanke pelasti hänet. Monien muiden tavoin hän lähti Lagosiin etsimään töitä, kun pölytuuli oli tuhonnut useita satoja peräjälkeen. Kuultuaan metsänistutushankkeesta hän päätti palata kotiin.
– Istutin puita ystävieni kanssa, ja koko yhteisönä uskon meidän istuttaneen yhteensä 10 000 puuta. Ilman hanketta ihmisiä ei tässä kylässä enää olisi. Me uskomme, että hanke on meidän, ei vain hallituksen, sillä me olemme suurimpia hyötyjiä.
Asejoukot koituvat puiden tuhoksi
Jigawassa hanke on edennyt hyvin, mutta sen toteutus on ollut vaikeuksissa muualla Pohjois-Nigeriassa. Paikoitellen aseistetut ryhmät ja kapinalliset ovat pakottaneet metsänistuttajat jättämään istutusalueita. Ympäristötyöntekijät ja paikalliset asukkaat kamppailevat hankkeen ylläpitämiseksi henkensä kaupalla.
Nigerian turvallisuustilanne on jo vuosia ollut jihadistien ja rikollisjoukkioiden vuoksi epävakaa.
YK:n pakolaisjärjestö varoitti vuonna 2022, että resurssien väheneminen ja pula ruuasta voi aiheuttaa uusia konfliktien ja pakolaisuuden aaltoja Sahelin alueella. Nigeriassa varoitus on käymässä toteen, kun ihmiset pakenevat aavikoitumista etelään. Seurauksena Saharan vihreää muuria on jäänyt istuttamatta tuhansia hehtaareja.
NAGGV:n mukaan vuosien 2014 ja 2024 välillä sen ennallistamis- ja maankäyttöohjelmissa tuotettiin 37 miljoonaa puuntainta ja kunnostettiin 12 000 hehtaaria maata. Asiantuntijoiden mukaan vuodelle 2030 asetetusta 100 miljoonan hehtaarin tavoitteesta ollaan kuitenkin kaukana.
Koillisessa Nigeriassa Boko Haram ja Islamic State West Africa Province (Iswap) jatkavat hyökkäyksiään kyliin. Ne ovat ajaneet miljoonia ihmisiä kodeistaan ja tuhonneet sekä viljelymaata että ympäristöhankkeita. Lounaassa raskaasti aseistetut rosvojoukot ratsaavat kyliä, sieppaavat niiden asukkaita ja tekevät maanviljelijöiden ja ympäristötyöntekijöiden elämän turvattomaksi.
– Kun turvattomuus pakottaa ihmiset lähtemään, istutukset jäävät hoitamatta. Jos puut eivät ole tarpeeksi kestäviä, ne kuolevat, toteaa Damaturun ammattikorkeakoulun johtamistieteiden dekaani Lawan Cheri.
uutiskirje 
