Syyriassa 2,5 miljoonaa lasta on jäänyt koulun ulkopuolelle. Monet heistä ovat työelämässä, myös vaarallisissa ammateissa. Sota on riistänyt etenkin pakolaisleirien syyrialaisilta lapsilta oikeuden koulutukseen ja sen mahdollistamaan parempaan tulevaisuuteen.
Adel al-Abbas on 13-vuotias poika Alepposta. Hänen piti lopettaa koulunkäynti jouduttuaan pakenemaan kotikaupungistaan pakolaisleiriin Syyrian ja Turkin rajaseudulla.
– Tavoittelin unelmiani niin kuin kuka tahansa lapsi, mutta perheeni köyhyys ja julmat olosuhteet tuhosivat kaikki unelmani, poika sanoo.
Adel haaveili insinöörin urasta, mutta koulun jätettyään hän on luopunut tavoitteestaan. Hän on korvannut kirjat ja kynät työkaluilla.
– Me elämme äärimmäisen vaikeissa oloissa, meillä ei ollut varaa edes ruokaan. Minun täytyi löytää töitä, jotta selviytyisimme, varsinkin sen jälkeen kun isäni päähän osui kranaatin sirpale, joka teki hänestä pysyvästi vammaisen.
Adelin äitiä pojan tilanne surettaa.
– Mutta me tarvitsemme poikamme hankkimat tulot, sillä aviomieheni ei enää pysty huolehtimaan perheestämme. Joka tapauksessa on hyvä, että hän on nyt töissä, sillä hän on jo ollut niin kauan pois koulusta, että on jäänyt ikätovereistaan jälkeen. Kouluun meno olisi hyödytöntä.
Turvattomuus sulkee kotiin
Reem al-Diri, 11, jätti koulun sen jälkeen, kun hänen perheensä joutui pakenemaan Damaskoksesta Idlibiin.
– Rakastin koulua ja olin luokkani parhaita oppilaita, mutta perheeni päätti, että minun täytyy lopettaa koulunkäynti ja auttaa äitiäni kotitöissä.
Reem katselee aamuisin kouluun meneviä lapsia ja haaveilee, että voisi käydä koulunsa loppuun ja joskus tulevaisuudessa valmistua itse opettajaksi.
Reemin äidillä Umayya al-Khalidilla on selitys tyttären koulutien katkaisemiselle:
– Kun muutimme leiriin Idlibin reunoilla, koulut jäivät kauas. Lisäksi seutu on turvaton ja tyttöjen sieppaaminen yleistä. Pelkään tyttäreni puolesta ja siksi pidän hänet mieluummin kotona.
Tuntemattomaan tulevaisuuteen
Rehtori Akram al-Husseinin mukaan Syyriassa on koulupudokaskriisi.
– Koulupudokkaat ovat vakavimpia yhteiskuntaamme kohdistuvista haasteista. Koulutuksen puute johtaa lapset ja koko yhteisön tuntemattomaan tulevaisuuteen, al-Hussein sanoo.
Al-Hussein painottaa, että viranomaisten ja kansainvälisen yhteisön täytyisi voimallisemmin tukea koulutusta ja varmistaa, ettei koulu jää köyhille pakolaislapsille pelkäksi kaukaiseksi haaveeksi.
– Koulusta putoamisen syyt vaihtelevat sotaolosuhteista, tappamisesta, pakolaisuudesta ja armeijaan pakottamisesta köyhyyteen ja lapsityöhön. Oma osuutensa on myös vanhempien mielenkiinnon puutteella ja tietämättömyydellä niistä riskeistä, joita koituu lapsen koulunkäyntimahdollisuuden riistämisestä, al-Hussein toteaa.
Muita syitä ovat muun muassa koulujen vähäisyys suhteessa väestöön, yksityisten koulujen lisääntyminen, lapsityötä estävien lakien puute ja koko koulutusalan marginalisoituminen paikallisen ja kansainvälisen tuen puutteessa.
Koulutustutkijat varoittavat, että jos koulupudokastrendi jatkuu, se johtaa lukutaidottoman ja muutenkin oppimattoman sukupolven syntyyn. Sen sukupolven ihmiset ovat pikemmin kuluttajia kuin tuottajia, ja siitä syystä heistä muodostuu taakka yhteiskunnalle.
Kunnostushankkeita
Koulurakennusten tuhoaminen Syyriassa on merkittävästi edistänyt pudokaskriisiä. Kautta sotavuosien kouluja ryöstettiin ja vandalisoitiin, jätettiin miljoonat lapset kirjaimellisesti ilman paikkaa, jossa oppia. Bashar al-Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen näitä raunioituneita kouluja on alettu kunnostaa.
Pohjois-Syyrian Maarat al-Nu’manin kaupungissa asuva rehtori Samah al-Dioub kertoo kunnostushankkeista.
– Syyrian koulut ovat kärsineet mittavia vaurioita sekä maanjäristyksissä että pommituksissa. Olemme keränneet varoja kaupungin asukkailta ja nyt kunnostamme kouluja. Kustannukset ovat kuitenkin hyvin suuret ja tarpeet valtavat, nyt kun asukkaat ovat palaamassa kaupunkiin. Nyt keskitymme selvittämään, mitkä koulut kaipaavat eniten kunnostusta, al-Dioub selittää.
Joka kylään ainakin yksi koulu
Syyrian opetusministeriössä koulurakennuksista vastaava johtaja, insinööri Mohammad Hannoun arvioi, että noin 7 400 koulua kautta Syyrian on tuhoutunut joko osin tai kokonaan. Tähän mennessä on kunnostettu 156 koulua.
Hannoun huomauttaa, että koulurakennusten kärsimistä vaurioista on haittaa niin opettajille kuin oppilaillekin. Se on johtanut opetuksen perusvälineiden puutteeseen ja paineeseen vielä toimivia kouluja kohtaan sekä suureen koulupudokkaiden määrään, mikä puolestaan vaikuttaa koko kouluopetuksen laatuun.
– Työskentelemme kunnostaaksemme kouluja kaikilla Syyrian alueilla. Tarkoituksena on varustaa joka kylässä ja kaupungissa ainakin yksi koulu valmiiksi ottamaan vastaan oppilaita. Keskitymme erityisesti massiivisia pakolaisvirtoja saaneisiin alueisiin. Kunnostusta rahoittaa opetusministeriö paikallisten ja kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan avulla, Hannoun kertoo.
Unicef arvioi, että tällä hetkellä Syyriassa on humanitaarisen avun tarpeessa 16,7 miljoonaa ihmistä, joista 7,5 miljoonaa on lapsia. Lapsista 2 miljoonaa on vaarassa jäädä aliravituiksi.
lehti 