Hongkongin pohjoisessa Tai Pon lähiössä syttyi marraskuun 25. päivänä tuhoisa tulipalo. Liekit levisivät äkkiä seitsemään vierekkäin sijaitsevaan tornitaloon. Useita päiviä riehuneessa tulipalossa kuoli ainakin 159 ihmistä.
Lähialueiden asukkaiden vapaaehtoisryhmät organisoivat nopeasti hätäapua ihmisille, jotka olivat menettäneet kotinsa tulipalossa. Kussakin tornitalossa oli 31 kerrosta, ja niissä asui yli 4 000 ihmistä, monet heistä iäkkäitä.
Rakennuksissa oli tehty ulkoremonttia, ja ensi tietojen mukaan bambukepeistä kootut rakennustelineet, muoviset suojaverkot ja ikkunoita peittäneet styroksilevyt olivat nopeuttaneet tulipalon leviämistä.
24-vuotias opiskelija Miles Kwan lähti jakamaan lentolehtisiä läheiselle juna-asemalle ja julkaisi verkossa nimikeräyksen, jossa vaadittiin kunnollista tutkintaa tulipalon syistä. Muutamassa tunnissa 10 000 ihmistä allekirjoitti adressin. Seuraavana päivänä Kwan pidätettiin epäiltynä kapinan lietsomisesta.
Poliisit ajoivat asukkaita auttaneet vapaaehtoiset tiehensä, ja viranomaiset ottivat hätäavun jakamisen tehtäväkseen.
Hongkongin hallintojohtaja asetti lopulta komitean selvittämään tulipalon syitä.
Kiinan viranomaiset säätivät Hongkongiin vuonna 2020 turvallisuuslain, jonka nojalla voidaan langettaa ankaria tuomioita kumouksellisesta toiminnasta, itsenäisyyspyrkimyksistä tai vehkeilystä ulkomaiden kanssa.
Turvallisuuslain nojalla ihmisiä on tuomittu vankilaan kapinallisena pidetyn t-paidan vuoksi.
45 demokratialiikkeen aktivistia tuomittiin 4–10 vuodeksi vankilaan, koska he olivat mukana järjestämässä puolueiden sisäisiä esivaaleja alueparlamentin vaalien alla. Tuomittujen joukossa oli professoreita, opiskelijoita, journalisteja, järjestöaktiiveja ja entisiä alueparlamentin jäseniä.
Vuosina 2014 ja 2019 Hongkongissa miljoonat ihmiset lähtivät kaupungin finanssikeskuksen kaduille vaatimaan yleistä äänioikeutta ja vastustamaan uutta lakia, joka olisi sallinut rikoksista epäiltyjen siirtämisen Manner-Kiinan puolelle oikeudenkäyntiin.
Vuoden 2014 protestit tunnetaan Hongkongissa sateenvarjovallankumouksena. Värikkäät sateenvarjot suojasivat mielenosoittajia sateelta, helteeltä ja turvallisuusjoukkojen ampumalta pippurikaasulta.
Vuoden 2019 suurmielenosoitusten jälkeen Hongkongissa pidätettiin yli 9 000 ihmistä. Amnesty Internationalin mukaan Kiinan turvallisuuslain nojalla Hongkongissa on vangittu viime vuosina yli 300 ihmistä.
Kenties tunnetuin Hongkongin vangituista toisinajattelijoista on 78-vuotias entinen mediamoguli Jimmy Lai, joka on istunut vankilan eristyssellissä yhtäjaksoisesti viiden vuoden ajan. Lai on Britannian kansalainen.
Hongkongilaisessa tuomioistuimessa on yli vuoden ajan käsitelty Jimmy Laita vastaan nostettuja syytteitä kumouksellisen aineiston julkaisemista ja vehkeilystä ulkomaiden kanssa.
”Poliittiseen toimintaan osallistuminen ei ole enää turvallista.”
Syyttäjän mukaan Lain perustamassa tabloidilehdessä olisi kiihotettu ihmisiä viranomaisten vastaiseen toimintaan vuoden 2019 suurmielenosoitusten aikana. Lisäksi hänen väitetään ehdottaneen Donald Trumpin hallinnolle, että Yhdysvallat asettaisi Kiinalle pakotteita Hongkongin tilanteen helpottamiseksi.
Totta asiassa on se, että Lai on vuonna 2019 tavannut Washingtonissa Trumpin silloisen varapresidentin Mike Pencen sekä ulkoministeri Mike Pompeon, mutta hän kiistää jyrkästi pyytäneensä heitä asettamaan Kiinalle pakotteita.
Lai voidaan tuomita maanpetoksesta elinkautiseen vankeuteen.
Yli 150 vuotta kestäneen brittivallan aikana Hongkongissa ei ollut minkäänlaista demokratiaa. Itä-Aasian johtavassa pankkikeskuksessa kapitalismin uskottiin toimivan paremmin ilman kansanvaltaa. Myös Kiina vastusti demokraattisia uudistuksia, kun alueen tulevaisuudesta neuvoteltiin Britannian ja Kiinan kesken.
Kun Hongkong lopulta luovutettiin Kiinalle vuonna 1997, Kiina sitoutui siihen, että alueella olisi seuraavan 50 vuoden ajan laaja itsehallinto. Kiina ja Hongkong olisivat yhtä maata, mutta niissä olisi erilliset hallintojärjestelmät.
Toisin kuin Manner-Kiinassa, Hongkongissa niin sanottu peruslaki takaa ihmisten sananvapauden ja kokoontumisvapauden. Tavoitteena oli myös, että vaaleissa hongkongilaisilla olisi yleinen äänioikeus.
Parhaimmillaan puolet alueparlamentin jäsenistä valittiinkin vapaissa vaaleissa ja eri ammattiryhmät nimittivät loput jäsenet.
Vuoden 2021 jälkeen vaaleilla valittujen jäsenten osuus pieneni noin viidesosaan ja kaikki ehdokkaat tulee etukäteen hyväksyä viranomaisten asettamassa vaalikelpoisuuskomiteassa.
Hongkongin hallintojohtajan valitsee erillinen vaalikomitea.
Kiinan laatiman uuden vaalilain jälkeen käytännössä vain kommunistihallintoon lojaalisti suhtautuvat ehdokkaat voivat asettua ehdolle Hongkongin vaaleissa.
Tämän seurauksena Hongkongin kaksi viimeistä riippumatonta poliittista puoluetta päätti tänä vuonna lakkauttaa itsensä, sillä ne eivät kuitenkaan saisi osallistua vaaleihin ja muu poliittinen toiminta olisi todennäköisesti turvallisuuslain vastaista. Puolueiden pankkitilit oli jo jäädytetty.
Suurin osa Hongkongin oppositiosta on parhaillaan vankilassa tai paennut maasta.
– Poliittiseen toimintaan osallistuminen ei ole enää turvallista. Hongkongissa ei enää ole poliittisia oikeuksia, sosiaalidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja Dickson Chau totesi puolueen päätöstilaisuudessa.
uutiskirje 