Baotoun kaupungissa sijaitsevassa teollisuuskompleksissa on esillä kivilaattoja, joihin on kiinalaisin kirjoitusmerkein kaiverrettu teksti: ”Lähi-idässä on öljyä, Kiinassa on harvinaisia maametalleja.”
Kiinan entisen johtajan Deng Xiaopingin kerrotaan sanoneen näin maakuntamatkallaan Etelä-Kiinassa vuonna 1992, pian Persianlahden sodan päättymisen jälkeen.
Kiinan maaperässä onkin arviolta noin puolet koko maailman harvinaisista maametalleista. Näistä suurin osa löytyy Bayan Obon rautamalmikaivoksista Gobin autiomaassa muutaman tunnin ajomatkan päässä Baotousta.
Nimestään huolimatta harvinaiset maametallit eivät ole todellisuudessa kovinkaan harvinaisia.
Harvinaisiksi maametalleiksi luokitellaan 17 metallista alkuainetta, joista monet ovat magneettisia, valoa heijastavia tai hohtavia. Näitä metalleja tarvitaan tänä päivänä melkein kaikkien teknisten laitteiden valmistuksessa, sähköautoista elektroniikkaan ja tuuliturbiineista hävittäjälentokoneisiin.
Nimestään huolimatta harvinaiset maametallit eivät ole todellisuudessa kovinkaan harvinaisia. Jotkut niistä ovat yleisempiä kuin kupari tai lyijy. Ongelmana on vain se, että näitä metalleja esiintyy yleensä pieninä määrinä muiden, usein radioaktiivisten metallien seassa ja metallien erottaminen toisistaan on monimutkaista ja myös ympäristölle haitallista.
Vielä 1980-luvulla Yhdysvallat oli harvinaisten maametallien suurin tuottaja. Kiinalaiset kaivosinsinöörit vierailivat avolouhoksessa Las Vegasin lähellä ja tutustuivat metallien erotteluprosesseihin. Harvinaisista maametalleista etenkin europiumin kysyntä oli kasvussa, sillä sitä käytettiin väritelevisioiden kuvaputkien valmistuksessa.
1990-luvulla Kiinan kommunistipuolue päätti panostaa kaivostoimintaan ja metallien jalostukseen. Harvinaisten maametallien tutkimukseen ja tuotantoon saatiin investointeja Japanista, Yhdysvalloista ja Kanadasta.
Mutta toisin kuin Lähi-idän öljymaat, jotka antoivat ulkomaisille öljy-yhtiöille vapaat kädet porata ja viedä raakaöljyä maasta, Kiinassa keskityttiin kaivostuotteiden koko tuotantoketjuun kaivoksista jalostukseen ja valmiiden tuotteiden valmistukseen.
Kiinassa perustettiin tutkimuskeskuksia, kehitettiin malmien liuotusprosesseja ja rekisteröitiin tuhansia metallurgian patentteja. Pitkän jalostusketjun kehittämiseen saatiin verovapauksia ja auliisti valtion tukea.
Harvinaisten maametallien jalostus on monivaiheista ja aikaa vievää. Kaivoksista louhitussa malmissa on pieniä määriä useita eri metalleja. Erotusprosessin tuloksena saadaan metallioksideja, jotka sitten jalostetaan puhtaiksi metalleiksi. Puhtaista metalleista tuotetaan metalliseoksia, joista voidaan tehdä valmiita komponentteja, kuten esimerkiksi magneetteja.
Prosessin eri vaiheissa käytetään erilaisia liuotustekniikoita ja kuumennettuja happoja, ja sama käsittely joudutaan toistamaan monta kertaa.
Harvinaisten maametallien alkuvaiheen buumin aikana Baotoun metallijalostamoissa ei juuri piitattu ympäristöstä. Liuotusprosessien jätevedet laskettiin useita kilometrejä leveään jätealtaaseen, joka pilasi hengitysilman ja pohjaveden. Ympäristöön pääsi tuhansia tonneja rikkihappoa, arseenia ja radioaktiivista toriumia.
Alueen asukkaita sairastui haima- ja keuhkosyöpään ja leukemiaan, ja kotieläimet jouduttiin lopettamaan.
Baotoussa kaivosyhtiö maksoi myöhemmin vahingonkorvauksia ympäristön pilaamisesta. Näillä rahoilla rakennettiin tornitaloja kyläläisille, joiden viljelymaat oli tuhottu.
Kiina onnistui kuitenkin suhteellisen lyhyessä ajassa tuottamaan harvinaisia maametalleja ja niiden lopputuotteita tehokkaammin ja paljon edullisemmin kuin Yhdysvalloissa. Vuoteen 2004 mennessä 95 prosenttia harvinaisten maametallien tuotannosta oli siirtynyt Kiinaan.
Harvinaisista maametalleista kaikkein tärkein koko maailman mitassa on varmaankin neodyymi, josta valmistetaan kestomagneetteja sähköautojen moottoreihin, tuulivoimaloihin, älypuhelimiin, tietokoneisiin ja magneettikuvauslaitteisiin.
Kestomagneettien osuus harvinaisten maametallien markkinoista on yli 80 prosenttia. Älypuhelinten osuus harvinaisten maametallien kulutuksesta on kahdeksan prosenttia.
Kaikki maailman samarium jalostetaan tällä hetkellä Baotoun metallijalostamossa Kiinassa.
Muista harvinaisista maametalleista terbiumia tarvitaan loisteputkissa ja ledilampuissa ja europiumia tietokoneiden ja muiden laitteiden näytöissä. Yttriumia käytetään suihkumoottorien turbiinilapojen pinnoitteena estämässä niiden sulamista kovassa kuumuudessa.
Raskaita harvinaisia maametalleja käytetään erityisesti aseteollisuudessa. Samariumista valmistettuja magneetteja tarvitaan tutkalaitteissa, satelliiteissa, ohjuksissa, drooneissa ja hävittäjissä. Pelkästään yhdessä F-35-hävittäjässä on 23 kiloa samariummagneetteja ja yli 400 kiloa muita harvinaisia maametalleja.
Kaikki maailman samarium jalostetaan tällä hetkellä Baotoun metallijalostamossa Kiinassa.
Muita harvinaisia maametalleja jalostetaan Kiinan lisäksi myös australialaisyhtiön jalostamossa Malesiassa sekä pieniä määriä Vietnamissa, Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Viron Sillamäessä.
Yhdysvaltojen geologian tutkimuskeskuksen mukaan harvinaisia maametalleja on Kiinan jälkeen seuraavaksi eniten Brasilissa (23 prosenttia), Intiassa (8 prosenttia), Australiassa (6 prosenttia), Venäjällä, Vietnamissa, Yhdysvalloissa, Grönlannissa ja Tansaniassa.
Listalta puuttuu Kiinan etelänaapuri Myanmar. Kiina on hankkinut Myanmarista viime vuosina huomattavia määriä harvinaisia maametalleja ennen maan sisällissodan leviämistä kaivosalueille.
uutiskirje 
