Joulukuun 14. päivä Chilessä nähtiin historiallinen vaalivoitto, kun äärioikeistolainen José Antonio Kast voitti presidentinvaalin 58,16 prosentilla äänistä. Kast on ensimmäinen vaaleilla valittu presidentti, joka on avoimesti julistautunut Chileä julmasti hallinneen sotilasdiktaattori Augusto Pinochet’n ihailijaksi.
Kast astuu virkaan 11. maaliskuuta. Kyseessä on jyrkin siirtymä oikealle sitten vuosien 1973–1990 verisellä vallankaappauksella alkaneen sotilasdiktatuurin päättymisen.
Kast nousi presidentiksi kolmannella yrityksellä. Hän on luvannut lopettaa järjestäytyneen rikollisuuden, karkottaa paperittomat siirtolaiset, joista valtaosa on venezuelalaisia, sekä elvyttää taloutta yritysmyönteisellä politiikalla.
Kastin linjaukset herättävät huolta Chilen ammattiyhdistysliikkeessä ja kansalaisjärjestöissä.
Ay-liike pelkää epävarmuuden lisääntyvän työmarkkinoilla
Yleinen ammattiliitto Central Unitaria de Trabajadores (CUT) on huolissaan Kastin tavoitteesta joustavoittaa työmarkkinoita.
– Chilen työmarkkinat ovat jo nyt erittäin joustavat. Olemme huolissamme esimerkiksi työaikapankin käyttöönotosta, joka lisäisi joustoja entisestään, järjestön johtaja Juan Manuel Díaz sanoo.
Hän epäilee myös, säilyttääkö Kast huhtikuussa 2024 voimaan tulleen lain, joka lyhentää työviikkoa asteittain nykyisestä 44 tunnista 42 tuntiin vuonna 2026 ja 40 tuntiin vuonna 2028.
– Työmarkkinamme ovat poikkeuksellisen epävarmat, koska työntekijöiden irtisanomiseen on monia keinoja, Díaz sanoi.
Díazin mukaan Kast antoi selkeän viestin matkustamalla heti vaalivoittonsa jälkeen yritysjohtajien kanssa Argentiinaan tapaamaan maan äärioikeistolaista presidenttiä Javier Mileitä. Milein ajamat työmarkkinauudistukset pyrkivät heikentämään ammattiliittojen asemaa ja jopa sallimaan vaihtokaupan palkkojen maksutapana.
Díaz on huolissaan myös siitä, että Chilen työviranomaisen, Dirección del Trabajon, valtuuksia kavennetaan.
– Kastin ohjelmassa sanotaan suoraan, että virastolta viedään toimivaltuuksia, koska sitä pidetään poliittisten aktivistien elimenä, joka keskittyy sakottamaan yrityksiä, Díaz sanoi.
Díazin mukaan chileläiset pelkäävät jäävänsä työttömiksi velkaantumisen kasvaessa.
– Siksi he hyväksyvät lähes minkä tahansa työn, vaikka se veisi heiltä kaikki saavutetut oikeudet ja etuudet ja tapahtuisi lähes epäinhimillisissä oloissa.
Díaz katsoo työmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyneen erityisesti laillistetun alihankinnan vuoksi.
– Vuonna 2010 valtion kupariyhtiö Codelcolla oli 15 700 vakituista työntekijää ja 32 000 ulkoistettua. Nyt vakituisia on enää 5 000”, hän sanoo.
Samanlainen kehitys näkyy hänen mukaansa valtionhallinnossa ja kunnissa. Maaliskuussa 2025 valtion palveluksessa oli 507 790 työntekijää.
– Valtio on kaikkien demokraattisten presidenttien aikana ollut maan huonoin työnantaja. Henkilöstöstä 80 prosentin tulisi olla vakituisia ja vain 20 prosenttia määräaikaisia tai palkkiopohjaisia, nyt tilanne on päinvastaine, Díaz sanoo.
Siirtolaisten karkotukset etusijalla
Vuoden 2021 presidentinvaaleissa Kast lupasi lopettaa tasa-arvoministeriön, kieltää jo erittäin rajoitetun aborttioikeuden kokonaan, ja perua muita sukupuolten tasa-arvoon liittyviä oikeuksia. Tuolloin hän hävisi nykyiselle presidentille Gabriel Boricille.
Viimeisimmässä kampanjassaan Kast vältti aikaisempia teemojaan ja keskittyi turvallisuuteen. Hän lupasi kitkeä rikollisjengit, supistaa julkista sektoria, alentaa yritysveroja ja rajoittaa maahanmuuttoa sekä karkottaa tuhansia siirtolaisia.
Siirtolaisjärjestöt ovat Kastin puheista huolissaan. Siirtolaisjärjestö Movimiento de Acción Migranten sihteeri Eduardo Cardoza pelkää siirtolaisuuden politisoinnin lisäävän muukalaisvihaa. Cardozan mukaan siirtolaisuutta käytettiin vaalikampanjassa pelon lietsontaan. Se on jatkoa vuoden 2018 jälkeen toteutetulle politiikalle, joka kiristi rajavalvontaa ja kovensi siirtolaisten kohtelua.
– Kastin puhetapa on täysin ristiriidassa tosiasioiden kanssa ja kieltää siirtolaisuuden myönteiset vaikutukset, Cardoza sanoi.
Vuonna 2018 Chilessä oli 1 300 859 siirtolaista, vuonna 2023 jo 1 918 583. Paperittomien määrä kasvoi 10 375:stä 336 984:ään. Chilen väkiluku on noin 20 miljoonaa.
Maailmanpankin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission mukaan siirtolaiset tuottavat 10,5 prosenttia Chilen bruttokansantuotteesta.
– Siirtolaisuus edistää kehitystä eikä maksa yhteiskunnalle mitään. Päinvastoin, ihmiset maksavat, mutta yhä huonommissa oloissa. Moniulotteinen köyhyys siirtolaisten keskuudessa on kasvanut vuodesta 2018, Cardoza sanoo.
Hän uskoo, että toteutuessaan karkotuspolitiikka vahingoittaa koko taloutta.
– On mahdotonta karkottaa 330 000 ihmistä neljässä vuodessa. Se on valheellista retoriikkaa. Siirtolaisten epävarmuus hyödyttää vain heitä hyväksikäyttäviä työnantajia, hän sanoo.
Naisjärjestöllä ei odotuksia, vain pelkoja
Naisjärjestö Movimiento pro Emancipación de la Mujer Chilenan (MEMCH) perustettiin 90 vuotta sitten ajamaan naisten äänioikeutta, joka saavutettiin vuonna 1949. Järjestön johtaja Rosa Yáñez sanoo, että naiset eivät odota tilanteensa paranevan Kastin hallinnon aikana.
– Olemme epävarmoja ja peloissamme. Emme esimerkiksi tiedä, mitä tapahtuu tasa-arvoministeriölle. Emme silti aio jäädä passiivisiksi, vaan ajamme oikeuksiamme, kun näemme niiden olevan uhattuina, Yáñez sanoo.
Hän nostaa esiin ikääntyvien naisten toimeentulon, terveydenhuollon ja asumisen sekä vaatii aborttilainsäädäntöä, joka vastaa naisten tarpeita.
Yáñez ilmaisee huolensa myös ehkäisyn saatavuudesta ja arvioi, että raiskausperusteinen aborttioikeus voi olla ensimmäinen, joka perutaan. Nyt Chile sallii abortin ainoastaan kolmessa tapauksessa: raiskauksen uhreille, mikäli sikiö on elinkelvoton tai jos raskaana olevan henki on vaarassa.
Kast on ilmoittanut leikkaavansa runsaat viisi miljardia euroa julkisista menoista 18 kuukaudessa, mikä herättää pelkoa sosiaalipalvelujen alasajosta. Yáñez ennakoi, että naisten vastarinta alkaa kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta.
– Me naiset osaamme järjestäytyä. Meillä on voimaa, emmekä aio pysyä hiljaa, hän sanoo.
Julkisen koulutuksen puolustaminen
Opettajajärjestön puheenjohtaja Mario Aguilarin mukaan opettajat suhtautuvat Kastin hallintoon varautuneesti.
– Olemme huolissamme politiikasta, joka voi merkitä takapakkia ja oikeuksien heikentymistä.
Aguilar kritisoi yksityisen koulutuksen suosimista ja muistuttaa valtion vastuusta huolehtia julkisesta koulutuksesta. Hän nostaa esiin kouluväkivallan, opettajien työtaakan ja alhaiset palkat. Aguilar ennakoi opettajapulaa, sillä ennustusten mukaan vuoteen 2030 mennessä maasta voi puuttua jopa 35 000 opettajaa.
– Yli neljännes nuorista opettajista jättää työnsä viiden vuoden sisällä, Aguilar sanoi.
Chilessä nähtiin laajoja sosiaalisia protesteja vuonna 2019. Gabriel Boricin kaudella uusi perustuslaki kaatui kahdessa kansanäänestyksessä, ensin vasemmiston ehdotus ja sitten Kastin johtaman republikaanipuolueen ajama ehdotus.
Epäonnistumiset ja kasaantuneet sosiaaliset jännitteet voivat purkautua uusina protesteina, jos Kastin hallinto heikentää Chilen 36-vuotisen demokratian aikana saavutettuja oikeuksia.
uutiskirje 
