Ympäristöministeriön johdolla tehty ilmastotoimien arviointiraportti on viimein valmistunut. Raportissa arvioitiin ilmastolain tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Tavoitteisiin pääsemiseksi on etenkin maankäyttösektorilla ryhdyttävä tehokkaampiin toimiin.
Kansallisen ilmastolain tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Se määrittelee myös päästövähennystavoitteet lähivuosikymmenille. Päästöjen vähentämistä edellyttää myös Euroopan unioni.
Tavoitteiden arviointia tukevat selvitykset korostavat, että nykytoimin hiilineutraalius jää kuitenkin haaveeksi. Suomessa etenkin maankäyttösektorin vaikutus on merkittävä.
Muutokset metsien käsittelyssä ovat edullisia ja tehokkaita
Tavoitteisiin pääsemiseksi on päästöjä vähennettävä ja nieluja vahivstettava. Suomen ympäristökeskuksen Syken arvion mukaan maankäyttösektorin toimet ovat tehokkaita ja usein kustannuksiltaan edullisempia kuin muiden sektoreiden toimet.
Tällä hetkellä metsien käsittelyn muutokset, kuten kiertoaikojen pidentäminen sekä harvennusten keventäminen ja myöhentäminen, ovat erityisen kustannusvaikuttavia ilmastotoimia. Silti myös täydentäviä keinoja tulee ottaa käyttöön erittäin runsaasti kaikilla sektoreilla.
Suomessa fossiilisia päästöjä on jo vähennetty merkittävästi, ja lisävähennykset ovat yhä kalliimpia toteuttaa. Samaan aikaan maankäyttösektorin nielut ovat heikentyneet ja maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi.
Suomalaiset toivovat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa
Syke pitää Suomen ilmastolain tavoitteita ajantasaisina ja perusteltuina. Sen mukaan niitä ei tule lieventää siksi, että nykytoimin tavoitteisiin ei päästä.
Sen teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Vastaajista 80 prosenttia pitää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tärkeänä tavoitteena, 60 prosenttia toivoo päättäjiltä enemmän toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja 55 prosenttia on sitä mieltä, että hiilineutraaliustavoitteesta tulee pitää tiukasti kiinni.
Hakkuuvuotoa tapahtuu, mutta se ei nollaa ilmastohyötyjä
Usein väitetään, että jos hakkuita rajoitetaan Suomessa, ne siirtyvät muualle. Sykestä todetaan, että hiilivuoto on todellinen ilmiö, mutta se ei ole niin suoraviivainen kuin usein väitetään.
Tutkimuskirjallisuutta kokoavan katsauksen perusteella hiilivuoto metsäsektorilla on keskimäärin noin 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että jos hakkuiden vähentämisellä saavutetaan esimerkiksi 10 yksikön päästövähennys tai hiilinielun kasvu, globaalista ilmastohyödystä säilyy edelleen noin 6 yksikköä.
Vuodosta huolimatta jäädään siis niin sanotusti plussan puolelle. Edelleen, jos muut maat kiristävät omaa politiikkaansa samanaikaisesti, vuoto pienenee tai voi myös loppua. Pariisin ilmastosopimuksen lähtökohtana on, että jokainen maa vastaa omasta osuudestaan.
Suomalaista metsää voi suojella vain Suomessa
Syken mukaan hiilivuotokeskustelussa jäävät usein huomiotta myös muut tärkeät tavoitteet, kuten luonnon monimuotoisuus. Suomalaisen metsäluonnon suojelua ei voida ulkoistaa muihin maihin, Sykestä muistutetaan.
Sen arvion mukaan teknologiset nielut, kuten hiilen talteenotto bioenergian tuotannossa, voivat tulevaisuudessa auttaa tavoitteisiin pääsemisessä. Niiden kustannukset ja merkitys kokonaisuudelle ovat vielä kuitenkin hämärän peitossa. Luonnollisia nieluja ne eivät korvaa.
lehti 