Vasemmistoliiton oululaisen kansanedustajan Hanna Sarkkisen pitkään kestänyt harkinta on päättynyt: ensi kevään eduskuntavaaleissa hän ei aio olla enää ehdolla. Vuonna 2015 alkanut kansanedustajan ura päättyy siis vuoteen 2027.
– Kun tulin aikoinaan valituksi, ajattelin, että olen kolme kautta kansanedustajana. Nyt olen joutunut miettimään, että pidänkö vai enkö pidä siitä ajatuksesta kiinni. Tämä ei missään ollut helppo päätös, ja olen miettinyt tätä vuoden ajan joka päivä.
– Lopulta päädyin tähän, koska se vain tuntui oikealta ratkaisulta. Olen ensi keväänä ollut 12 vuotta eduskunnassa ja 19 vuotta politiikassa. Se on pitkä aika elämässä ja nyt tuntuu, että on aika tehdä jotain muuta, 38-vuotias Sarkkinen sanoo KU:lle.
Sarkkinen painottaa, ettei ole millään tavoin katkerana lähdössä. Hän on pitänyt ja pitää edelleen kansanedustajan työstä paljon ja kokee olevansa siinä hyvä.
– Haluan katsoa, mitä muuta elämällä ja työelämällä on tarjottavana. Olen saanut kansanedustajuudesta, ministeriydestä ja muista poliittisista asemista valtavasti kokemusta, osaamista ja näkemystä. En sulje sillä tavalla ovia, ettenkö voisi ikinä enää pyrkiä uudestaan, mutta nyt haluan hyödyntää osaamistani jossain muualla.
– Olen sanonut aina äänestäjille, etten ole täällä eläkeikään asti. Jos tulee nuorena politiikkaan, ei voi automaattisesti ajatella, ettei tekisi elämässään enää mitään muuta.
Tulevasta hänellä ei vielä ole tietoa. Mitään työpaikkaa ei ole odottamassa, vaan Sarkkista odottaa työnhaku.
– Uskon ja toivon, että osaamiselleni ja koulutukselleni on kysyntää, vaikka työmarkkinatilanne onkin vaikea, toteaa Sarkkinen joka on pohjakoulutukseltaan filosofian maisteri ja joka on juuri valmistunut työn ohella tehdyistä johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnoista.
Kovin nälkä kadonnut
Sarkkinen toimi viime vaalikaudella kahden vuoden ajan sosiaali- ja terveysministerinä, kun vasemmistoliitto oli mukana Sanna Marinin (sd.) johtamassa hallituksessa. Kolmen vaalikauden aikana hän on istunut myös monissa eduskunnan valiokunnissa.
– En koe, että olisin jotenkin nähnyt kaiken, vaikka monissa liemissä minut onkin keitetty. Nyt olen esimerkiksi valtiovarainvaliokunnassa, ja olen kokenut työn hyvin mielenkiintoisena. Tämä talohan tarjoaa loputtomasti erilaisia positioita. Kun vaihtaa valiokuntaa, vaihtaa käytännössä työtä, Sarkkinen sanoo.
Sen hän myöntää, että kovin poliittinen nälkä on vähän kadonnut. Sekin vaikutti päätökseen olla hakematta jatkokautta.
– Tämä on niin tärkeä ja arvokas työ ja toisaalta raskaskin, että motivaation pitää olla sata prosenttia, että sitä on mahdollista tehdä itselleen ja äänestäjille rehellisesti. Ja kun minulla se ei ehkä enää 100 prosenttia ole, niin koen, että on aika tehdä jotain muuta.
– Mutta valtaahan tässä pitäisi haluta. Miksi olla täällä, jos ei halua?, Sarkkinen pohtii.
Etkö tällä hetkellä halua enää niin paljon valtaa?
– Haluan puolueelle, mutta en välttämättä henkilökohtaisesti. Poliittisen vallan mukana tulee vaatimus jatkuvasta esilläolosta ja se henkilöön kohdistuva paine julkisuudessa ololle tuntuu hankalalta, kun itse haluaisin keskittyä asioihin.
Tahti kiihtynyt
Sarkkisen kansanedustajauran aikana politiikan tekemisen tahti on kiihtynyt – ainakin näkyvä osa. Sarkkinen sanoo suoraan, että ei tunne oloaan täysin kotosaksi sosiaalisen median ja erilaisten mediapelien merkitystä korostavassa puolessa.
– Koko ajan pitäisi olla somettamassa ja ottamassa kantaa. Minusta tuntuu, että en aina edes ehdi muodostaa jostain asiasta lopullista ja perusteltua mielipidettä, kun se on jo mennyt ja ollaan jo seuraavassa asiassa. Asioiden nopeus on poliittisen urani aikana kiihtynyt todella paljon, eikä se ole varmaan kenenkään syy, mutta itselleni se tuntuu hankalalta.
– Julkisuuspolitiikan taso on hirvittävän nopearytminen. Se myös näkyy ihmisille eniten. Minulle tämä kiihtynyt some-maailma ja siihen liittyvät vaatimukset tuntuvat vaikealta kun haluaisin sometuksen sijaan käyttää aikani asiasisältöihin enkä henkilöbrändin rakentamiseen. Poliitikko ei kuitenkaan nykyajassa pääse somea karkuun vaan se on olennainen osa työtä.
Toinen suuri muutos on tapahtunut vasemmistoliitossa. Puolue on muuttunut reilussa kymmenessä vuodessa todella paljon, viime eduskuntavaalien jälkeen puolueen jäsenmäärä on kasvanut noin 9 000:stä yli 15 000:een. Samalla puolueen kannatus on noussut reilusti ja on nyt Ylen kannatusmittauksissa yli 11 prosenttia.
– Puolueen kannalta istuvana kansanedustajana on hirveän vaikea jäädä pois vapaaehtoisesti, koska vaalitapamme on niin henkilövetoinen. Siksikin tämä päätös on ollut vaikea, koska on pitänyt ajatella, jättääkö puolueen pulaan.
– Mutta silloin kun puolueella menee hyvin, silloin on oikea aika jäädä pois. Puolueella on nyt tosi hyvät näkymät.
Huippuhetket hallituksessa
Toinen puoli vasemmiston muutoksessa on se, että vasemmiston kannatus on keskittynyt enenevissä määrin suuriin kaupunkeihin. Kun kannatus kasvaa kasvuseuduilla, on se Sarkkisen mukaan tulevaisuuden kannalta hyvä asia.
– Totta kai harmittaa ja mietityttää, että kannatuksemme on Pohjois-Suomessa osittain heikentynyt ja ylipäätään pienemmillä paikkakunnilla. Ei tietenkään ole mikään helppo kysymys, mitä sille voisi tehdä. Eikä se ole tietenkään pelkästään meidän ongelmamme.
Samalla kyse on alueellisesta tasa-arvosta, jonka Sarkkinen yhdistää yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Se on myös vasemmistoliiton yksi tärkeimmistä tavoitteista.
– Minusta tämä on yksi tärkeä näkökulma siihen.
Ei Sarkkinen puolueen linjoja kritisoi, nousihan hän puoluevaltuuston johtoon vuonna 2012. Vasemmistoliiton varapuheenjohtajana hän puolestaan toimi vuosina 2016–2019 ja on sen jälkeenkin ollut vaikutusvaltaisissa asemissa puolueen sisällä.
– Jos on jotain kritisoitavaa, pitää katsoa myös peiliin, hän naurahtaa.
Kansanedustajauran huippuhetki on Sarkkiselle helppo nimetä. Viime vaalikaudella vasemmistoliitto oli hallituksessa ajamassa läpi puolueen pitkäaikaisia tavoitteita, joita olivat esimerkiksi maksuton toisen asteen koulutus ja perhevapaauudistus.
– Niillä on myönteistä vaikutusta ihmisten arkeen ja jotka ovat vieneet Suomea parempaan suuntaan.
uutiskirje 
