Nyt valitaan nainen: Tässä vaihtoehdot Vasemmistonuorten johtoon

Vasemmistonuoret valitsee uuden puheenjohtajan viikon kuluttua. Helsinkiläinen Dan Koivulaakso, täytti 30 eikä asettunut ehdolle uudelle kaksivuotiskaudelle.

Järjestö saa johtoonsa naisen, sillä ehdokkaina ovat turkulainen Li Andersson, 24, ja joensuulainen Milla Pyykkönen, 29. Puheenjohtajina olivat ennen Koivulaaksoa Jussi Saramo ja Paavo Arhinmäki.

– Sukupuolen ei pitäisi olla kriteeri, mutta se, että meillä on ollut kymmenen vuotta miespuheenjohtaja, kertoo ehkä siitä, että miesten on helpompi edetä vasemmistossa, Andersson sanoo.

Idästä ja lännestä

Ehdokkaissa on paljon samaa. He ovat ikäänsä nähden pitkän linjan vasemmistotoimijoita, kuntapoliitikoita, eduskuntavaaliehdokkaita, sanavalmiita hyviä esiintyjiä sekä yliopisto-opiskelijoita. Kansainvälistä oikeutta opiskeleva Andersson on ruotsinkielinen, mutta pystyy väittelemään suomeksi.

He ovat löytäneet vasemmiston omin avuin.

– Itse asiassa olen kasvattanut vanhemmistani vasemmistolaisia, Pyykkönen kertoo.

Andersson urheilee satunnaisesti ja Pyykkönen haaveilee pipolätkän pelaamisesta. Muuten vapaa-aika menee politikointiin.

– Ehkä meidän ero on se, että olemme eri puolita Suomea, Pyykkönen ehdottaa.

Hän on alunperin Keski-Suomesta, mutta asunut pitkään Joensuussa, vaikka nyt on töissä Helsingissä Sadankomitealla. Yhteiskuntapolitiikkaa opiskeleva Pyykkönen harkitsee joensuulaisuuden vaihtamista helsinkiläisyydeksi.

– Pitäisi hakea toimeentulotukea. Tulot eivät riitä elämiseen.

Avauksia

Kumpikin haluaa, että Vasemmistonuoret tekee avauksia sen sijaan, että vain reakoisi muiden esille nostamiin asioihin.

– Vasemmistonuoret on tosi rohkea kannanottaja, mutta voisimme vieläkin terävöittää, sanoa sen, mitä muut eivät uskalla, Pyykkönen linjaa.

– Olen vaikuttunut siitä, miten järjestö on pystynyt avaamaan keskustelua. Sitä haluan jatkaa, Andersson sanoo ja ottaa esimerkiksi järjestön työelämäkampanjan, joka nostaa esiin pätkätöiden ja muiden epätyypillisten työsuhteiden ongelmia.

– Vasemmistonuoret voi ottaa kunniaa siitä, että Suomessa keskustellaan nuorten asemasta työelämän muutoksessa.

Pyykkönen antaa Vasemmistonuorille kiitosta siitäkin, miten sen lähipuolue Vasemmistoliitto on kehittynyt.

– Puolue on uudistunut raikkaaseen punavihreään suuntaa. Siihen on varmasti vaikuttanut se, että entiset vasemmistonuoret ja nuoret ylipäätään ovat tulleet mukaan puolueen toimintaan.

Järjestödemokratiaa

Kumpikin haluaa kehittää Vasemmistonuoria myös järjestönä.

– Että Vasemmistonuoret olisi yhtä demokraattinen kuin mitä vaadimme muilta instituutioilta ja maailmalta, Andersson sanoo.

– Jäsenten pitää pystyä vaikuttamaan jo silloin, kun keskustelu sisällöistä aloitetaan, eikä vasta sitten, kun viilataan sanamuotoja.

Pyykkönen on ollut varapuheenjohtaja nyt kaksi vuotta.

– Minulla olisi tällä taustalla paljon annettavaa järjestön kehittämiseen, hän sanoo.

– Poliittisen vaikuttamisen lisäksi olen kiinnostunut järjestön kehittämisestä.

Se tarkoittaisi muun muassa aktiivisten toimijoiden määrän kasvattamista ja sitä, että jäsenet pääsevät vaikuttamaan nykyistä paremmin liittokokousten välillä.

– Halua kuunnella jäseniä herkällä korvalla. Puheenjohtaja on järjestöä varten eikä järjestö puheenjohtajaa varten.

Onko järjestö ollut liikaa yhden miehen show?

– Puheenjohtajan rooli korostuu toisinaan liikaa, Pyykkönen toteaa.

Monipuolista

Andersson mielletään ympäristö- ja ilmastopoliitikoksi. Hän tuli politiikkaan lukiossa ruotsinkielisen oppilasjärjestön kautta.

– Tehtiin työtä kouludemokratian ja opetusmenetelmien uusimisen ja tasa-arvopolitiikan eteen.

Anderson puhuu niin tietoyhteiskunnasta kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, tasa-arvosta tai perusturvauudistuksesta.

– Koen, että laaja-alaisuus on mun vahvuus.

Ympäristöteemat nousivat vahvasti esille keväällä hänen eduskuntavaalikampanjassaan, jolla ensikertalainen nousi varakansanedustajaksi. Samat teemat näkyisivät myös Vasemmistonuorissa, jos hänet valitaan.

– Vasemmistolla on iso tehtävä siinä, kuinka pystymme tuomaan kapitalismin kritiikkiä ja työn ja pääoman välisen ristiriidan analyysia ympäristöpolitiikkaan. Nyt se on ollut vähän irrallinen politiikan alue.

Hän pohtisi erityisesti sitä, miten vasemmistolainen liike toisi esiin ympäristön, kun puhutaan työllisyydestä ja aluepolitiikasta.

Vaalivisioita

Pyykkönen kiinnostui konkreettisesti politiikasta lukion taloustiedon kurssilla.

– Se sai minut miettimään talous- ja tulonjakokysymyksiä ja kyseenalaistamaan kapitalismin hyvinvoinnin tuottajana.

Hän liittyi Vasemmistonuoriin vuoden 2003 eduskuntavaalien alla.

– Vaalit ovat hyvää jäsenrekrytointia.

Vaalit ovat muutenkin tärkeitä poliittiselle nuorisojärjestölle.

– Minulla on visio, että nyt Vasemmistonuorissa esillä oleva perustulokampanja linkitettäisiin kunnallisvaalikampanjaan. Sitä pystyy toteuttamaan paikallisesti ja nostamaan esille konkreettisia toimeentulon epäkohtia, kuten kalliitta vuokria tai sosiaalitoimiston pitkiä jonoja. Ideana on kritisoida koko toimeentulosysteemin monimutkaisuutta ja riittämättömyyttä erityisesti nuorten kannalta.

Anderssonin kunnallisvaalivisio lähtee liikkumisesta, asumisesta ja julkisista tiloista.

– Julkinen tila liittyy paljon nuoriin: kuinka paljon on nuorisotiloja, miten kirjastot ovat auki, saako ostarissa liikkua ilman, että vartija tulee häätämään, onko tilaa harrastaa ja ennen kaikkea tilaa olla niin, ettei ole pakko kuluttaa.

Talousosaamista

Pyykkönen laskee osaamisalueikseen tasa-arvo-, sosiaali- ja koulutuspolitiikan.

– Lisäksi haluan panostaa talouskysymyksiin. Vasemmiston tulisi pystyä tarjoamaan vielä terävämpiä ja uskottavampia vaihtoehtoja oikeistolaiselle talouspolitiikalle. Vasemmistonuorten tehtävä on tässäkin asiassa tehdä ulostuloja erityisesti nuoriin liittyen.

Jäsenistö toivoo talouteen liittyvää koulutusta. Sitä Pyykkönen hankkisi sille.

– Talous ei ole yksinkertainen aihe, varsinkaan vasemmistolaista talouspolitiikka. Ja siihen, totta kai, liittyvät myös sosiaalipolitiikka, tulonjako ja toimeentulo.

Anderssonkin edellyttää talousanalyysin kirkastamista.

– Eduskuntavaaleissa esimerkiksi syrjäseuduilla äänestäjiä valui vasemmistolta Perussuomalaisiin, koska emme olleet uskottava protestiääni. Sen sijaan olimme uskottava protestiääni monille, jotka ovat ennen äänestäneet vihreitä.

Anderssonin mielestä pitäisi puhua enemmän globaalin talouden vaikutuksesta Suomeen ja Euroopan talouspolitiikasta.

– Nyt vasemmiston ja Perussuomalaisten perustelut esimerkiksi Portugali-paketin vastustamiseen kuulostavat ihmisille samanlaisilta, kun sanotaan, ettei anneta meidän verorahoja ulkomaille. Meidän pitäisi viedä keskustelu siihen, että meillä on vaatimuksia Euroopan talousjärjestelmän demokratisoimiseksi. Ei riitä, että hoetaan sijoittajavastuuta.

Ikä

Ikä puhuttaa taas Vasemmistonuorten puheenjohtajaa valittaessa. Jotkut katsovat, että Pyykkönen, 29, on turhan vanha nuorisojärjestön johtajaksi.

Andersson pitääkin etunaan sitä, että on nuorempi.

– Monen mielestä olisi kiva, että nuorisojärjestön puheenjohtaja ei heti täyttäisi 30. On enemmän aikaa jäljellä vaikuttaa Vasemmistonuorissa.

Pyykkönen toteaa, että ikä ei ole aiemminkaan ollut ongelma.

– Ikää parempi kriteeri on pätevyys. Nuorisojärjestön johdossa kuuluukin olla vaihtuvuutta, jotta järjestö uudistuu.