Haitari soi ja jalka nousi koreasti, kun paikallinen kansantanssiryhmä esiintyi EU:n ja Länsi-Balkanin maiden johtajille kesäkuun alussa Montenegron luksuslomakohteessa Tivatissa Adrianmeren rannikolla.
Paikalla olivat EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa, Saksan liittokansleri Friedrich Merz, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Montenegron, Albanian, Bosnian, Serbian, Kosovon ja Pohjois-Makedonian valtionpäämiehet delegaatioineen.
Tivatissa pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa pyrittiin edistämään EU:n laajentumista.
Ursula von der Leyenin mukaan laajentuminen on EU:lle geopoliittinen välttämättömyys. Antonio Costa puolestaan vakuutti, että EU:n laajentuminen on jälleen myötätuulessa – 13 vuotta sen jälkeen kun Kroatia liittyi unioniin edellisenä uutena jäsenmaana.
Friedrich Merzin mielestä Länsi-Balkanin maille tulisi tarjota porkkanoita, jotta maat pysyvät sitoutuneina EU-jäsenyyssuunnitelmiinsa eivätkä taipuisi Venäjän tai Kiinan painostukseen jäädä unionin ulkopuolelle.
Emmanuel Macron ehdotti, että EU:n kriteerejä noudattavat ehdokasmaat voitaisiin kutsua mukaan EU:n valtionpäämiesten kokouksiin jo hyvissä ajoin ennen varsinaista jäsenyyttä.
Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että kokouksen isäntämaa Montenegro tulee olemaan EU:n seuraava uusi jäsenmaa.
Montenegron pääministeri Milojko Spajić oli kokouksen aikana yhtä hymyä ja vakuutti paikalla olleille median edustajille, että Montenegrosta on tulossa EU:n 28:s jäsenmaa vuonna 2028.
Kunhan Montenegro pääsee EU:n jäseneksi, myös naapurimaiden jäsenyysneuvottelut lähtevät Spajićin mukaan etenemään.
– Vauhti on nyt aivan toisenlainen kuin aiemmin, ja näemme selvästi, että kaikki ovat halukkaita hyppäämään Euroopan yhdentymisen kelkkaan, Spajić totesi Euronewsin haastattelussa.
Pääministeri vertasi Montenegroa pikkuleipään, joka on ikään kuin maistiainen Länsi-Balkanista.
– Jos tykkäät siitä, otat lisää, Spajić myhäili.
Todellisuudessa muista Länsi-Balkanin maista vain Albanialla on lähivuosina realistinen mahdollisuus EU-jäsenyyteen.
Bosnialla ja Pohjois-Makedonialla on omat sisäiset ristiriitansa. Kosovon jäsenyyden esteenä on, etteivät edes kaikki EU:n jäsenmaat tunnusta sen itsenäisyyttä. Serbia taas ei nykyisen hallinnon aikana täytä moniakaan EU:n demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koskevia ehtoja.
Tivatin kokouksen puheiden perusteella Moldova ja Ukraina saattavat olla EU:ssa nopeammalla aikataululla kuin useimmat Länsi-Balkanin ehdokasmaat.
Montenegro on reilun 600 000 asukkaan pieni valtio Adrianmeren ja Serbian välissä. Maa oli vuosina 1878–1918 itsenäinen ruhtinaskunta ja myöhemmin kuningaskunta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maa liitettiin Jugoslaviaan.
Montenegro itsenäistyi Serbiasta vuonna 2006 ja liittyi Natoon vuonna 2017.
Noin kolmasosa maan tuloista tulee turismista. Rahakkaat venäläiset ja brittiläiset ovat hankkineet kiinteistöjä maan rannikolta. Serbia on edelleen maan tärkein kauppakumppani.
Montenegro haki EU-jäsenyyttä jo vuonna 2008. Jäsenyysprosessi ei edennyt moneen vuoteen, kunnes vuonna 2023 vaalit voittanut Eurooppa nyt -puolue tuli valtaan ja pääministeriksi nimitettiin tuolloin 36-vuotias Milojko Spajić.
Spajićin hallituksessa on mukana myös serbinationalisteja sekä bosnialaisia ja albanialaisia vähemmistöjä edustavia puolueita.
Spajićin hallituksen keskeisenä tavoitteena on nimenomaan EU-jäsenyys. Jäsenyyden uskotaan tuovan talouskasvua ja työpaikkoja, ja montenegrolaiset pääsevät matkustamaan EU:n alueella ilman viisumia.
EU:n laajentumisasioista vastaava komissaari, slovenialainen Marta Kos on kovasti sparrannut Montenegroa sen jäsenyyspyrkimyksissä. 33 jäsenyyskriteeristä 14 oli täytetty kesäkuun puolivälissä ja monien muiden ehtojen toteuttaminen oli tiettävästi loppusuoralla.
EU:n ministerineuvosto asetti jo huhtikuussa työryhmän luonnostelemaan Montenegron lopullista liittymissopimusta.
Isoimmat jäljellä olevat haasteet liittyvät oikeuslaitoksen riippumattomuuden varmistamiseen, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja ympäristönsuojeluun.
Montenegrossa esimerkiksi jätevesien puhdistaminen on puutteellista eikä kotitalousjätteiden kierrätystä juuri ole.
EU vaatii Montenegrolta myös viisumipakkoa Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille.
EU-johtajien kiinnostus unionin laajentumiseen sai uutta potkua, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Montenegrossa Ukrainan sodalla on ollut myös aivan välittömiä vaikutuksia, sillä vuoden 2022 jälkeen 62 000 ukrainalaista on saanut Montenegrosta väliaikaisen oleskeluluvan ja samaan aikaan maahan on tullut lähes yhtä paljon venäläisiä.
Tänä päivänä Montenegron asukkaista noin joka kuudes on venäläinen tai ukrainalainen. Budvan rannikkokaupungissa lähes puolet asukkaista on kotoisin Venäjältä tai Ukrainasta.
Ukrainalaiset ja venäläiset näyttävät tulevan toimeen keskenään. Jotkut pelaavat yhdessä jalkapalloa, ja toiset tapaavat ortodoksikirkossa tai kahviloissa Budvan vanhankaupungin kupeessa. Lapset käyvät samaa koulua.
Yhteiseloa auttaa se, että viime vuosina saapuneet venäläiset ovat usein lähteneet kotimaastaan paetakseen asevelvollisuutta tai talouspakotteita tai koska he vastustavat Vladimir Putinin hallintoa.
uutiskirje 
