Ratkaisut vielä tänä vuonna
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) haluaa tuekseen parlamentaarisen selkänojan, kun hän ryhtyy ratkomaan Yleisradion rahoitusta ja valvontamallia.
– Syksyn aikana haetaan poliittista yksimielisyyttä, jolla YLE-uudistus toteutetaan.
Hallitusohjelman mukaan ratkaisut Yleisradion tulevaisuuteen haetaan vuoden loppuun mennessä. Vaikka aikataulu menee tiukalle, Kiuru haluaa, että eduskuntapuolueiden viestintäasiantuntijoista koostuva ryhmä laitetaan valmistelemaan ratkaisua, jonka pohjalta uudistus toteutetaan.
Nopea laajakaista on tietoyhteis-kunnan perusinfraa.
Yleisradion tulevaisuuden ratkaisut jäivät edelliseltä viestintäministeriltä Suvi Lindéniltä (kok.) täysin levälleen. Lakiesitys jäi tekemättä, vaikka kaikkien puolueiden edustajista koostuva parlamentaarinen komitea teki yksimielisen esityksen Ylen rahoitusmallista, tasosta ja valvonnasta.
Lindén kumarsi kaupallista mediaa, joka oli tyytymätön komitean esityksiin, joka olisi säilyttänyt YLEn toiminnan nykyisessä laajuudessaan.
YLE-uudistuksessa on ratkaistava rahoituksen taso sekä malli, jolla rahat kerätään. Nykyinen lupamaksujärjestelmä on aikansa elänyt ja päävaihtoehtoja ovat budjettirahoitus ja erityinen YLE-maksu. Kiuru ei halua etukäteen ottaa kantaa, miten asiat pitäisi hänen mielestään järjestää.
Laajakaista kaikille
Hallitus aikoo nostaa Suomen Euroopan johtavaksi laajakaistamaaksi. Keskeinen työkalu on Laajakaista kaikille 2015 -hanke, josta Matti Vanhasen (kesk.) hallitus teki periaatepäätöksen 2008. Kyseessä on ensimmäinen eurooppalainen julkisin varoin tuettu mittava laajakaistahanke.
– Kaikkien suomalaisten talouksien saaminen nopean valokuitukaapelin ulottuville on hieno tavoite, Kiuru hehkuttaa.
Noin 95 prosentissa kotitalouksista tavoite toteutuu markkinavetoisesti. Tukea tarvitsevat syrjäseudut ja niiden noin 130 000 taloutta, joihin nopeiden yhteyksien ulottaminen ei ole teleoperaattoreille taloudellisesti kannattavaa.
Kiurun mukaan hankkeen tiellä on ollut monenlaisia karikoita ja ministerin vaihduttua jatko arvioidaan uusiksi syksyllä. Tavoitteista ei kuitenkaan aiota tinkiä, Kiuru vakuuttaa.
– Täytyy pitää kirkkaana mielessä, että nopea laajakaista on tietoyhteiskunnan perusinfraa. Suomessa tehdään historiaa.
Laajakaistahankkeeseen myönnettäviin tukiin on käytettävissä 130 miljoonaa euroa. Valtion osuus on noin 60 miljoonaa, EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta noin 25 miljoonaa ja kuntien osuudeksi jää noin 40 miljoonaa euroa.
Asuntopolitiikan tavoitteista ei tingitä
Arvostelusta huolimatta Krista Kiuru pitää kiinni asuntopoliittisesta aloitteestaan. Sen tavoitteena on lisätä valtion tukemien vuokratalojen tuotantoa ja laskea uusien asuntojen vuokria valtion erityistoimien avulla.
Pudottamalla rakennuttajan korkotukilainojen omavastuuosuus puoleen uusien ARA:n tuella rakennettavien vuokra-asuntojen neliöhintaa on tarkoitus hivuttaa alaspäin 3 – 4 eurolla neliöltä kuukaudessa. Yksiössä sen on laskettu alentavan kuukausivuokraa alas 120 – 160 eurolla ja kaksiossa 180 – 240 eurolla.
Ensimmäisten erityistuettujen vuokra-asuntojen on määrä valmistua vuoden 2012 lopulla tai 2013 alussa.
Hankkeella on myös epäilijänsä. On väitetty tuen lisäämisen menevän kuitenkin asuntojen hintoihin ennemmin tai myöhemmin.
– Ei voi hyväksyä, että joku kuorii kerman välistä ja erityistuettujen asuntojen vuokrat jäisivät yhtä korkealla kuin niiden, jotka eivät ole tätä tukea saaneet.
– Kun valtio tukee rakentamista, minun tehtäväni on valvoa, että veronmaksajien raha käytetään mihin ne on tarkoitettu.
Arvostelua on herättänyt sekin, että tuen lisäys koskee vain uutta vuokra-asuntokantaa.
– Realismia on, että jostakin pitää aloittaa. Nyt panoksia laitetaan siihen, että rakennetaan lisää uusia, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Vanhoja valtion tukemia vuokra-asuntoja on kaikkiaan 400 000. Niiden vuokratasoon palataan syksyllä, kun ministeriössä laaditaan asuntopoliittinen ohjelma.
uutiskirje 
