Uusi hallitus päätti torstaina liittää Suomen jalkaväkimiinojen käytön kieltävään sopimukseen ensi vuoden alusta. Pitkä, noin 15 vuotta kestänyt prosessi on vihdoin päätöksessään. Suomi ehti jo pitkään olla Euroopan ”miinahäirikkö”. Nyt Euroopan maista enää vain Venäjä on sopimuksen ulkopuolella. Suurvalloista myöskään Kiina ja Yhdysvallat eivät ole sopimukseen sitoutuneet.
Maamiinakielto perustuu niin sanottuun Ottawan sopimukseen, joka kieltää myös jalkaväkimiinojen varastoinnin, tuotannon ja siirron toiseen käyttöön. Sopimuksen mukaan Suomen on hävitettävä jalkaväkimiinavarastonsa seuraavan neljän vuoden aikana. Ennen Suomea Ottawan sopimukseen ehti liittyä 156 valtiota.
Tällä hetkellä ajankohtainen kysymys on saada täyskielto rypäleaseille, joita on käytetty tänäkin vuonna muun muassa Libyassa, kuten tämän Viikkolehden jutusta (sivut 14-16) käy ilmi. Maailmalla ennen muuta humanitaariset järjestöt – Punainen Risti kärjessä – sekä myös rauhanjärjestöt kampanjoivat rypäleaseiden kieltämiseksi.
Suomessa kansalaismielipide on eri mittausten mukaan vahvasti rypäleaseita vastaan.
Rypäleaseiden kieltoon on sitoutunut jo yli sata maata. Suomi ei ole mukana. Se seuraa tilannetta. Uudessa hallitusohjelmassakin todetaan vain, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta arvioi Suomen kantaa rypäleasesopimukseen vuosittain. Maininta on sinänsä pieni edistysaskel, sillä edellisen hallituksen ohjelmassa edes tällaista mainintaa ei ollut. Eikö Suomen jääminen miinakiellon osalta jälkijoukkoihin todellakaan opettanut mitään? Millaisen viestin Suomi näin toimiessaan välittää maailmalle?
Hallitus voisi ottaa tässäkin asiassa sille kuuluvan vallan eikä vain peesata pääesikunnan linjanvetoja. Suomen turvallisuuspolitiikkahan ei ylipäätään perustu rypäleaseille tai millekään muille asejärjestelmille vaan nimenomaan taitavalle ulkopolitiikalle.
Puolustusvoimat ovat halunneet pitää kiinni mahdollisuudesta hankkia ja tietysti myös käyttää rypäleaseita, sillä eihän niitä vain varastointia varten hankita. Suomen valtion pääosin omistama aseyhtiö Patria sitä vastoin on ilmoittanut, ettei se enää kehitä, tuota eikä myy rypäleaseita. Eikö tässä ole jonkinasteinen ristiriita?
Suomessa kansalaismielipide on eri mittausten mukaan vahvasti rypäleaseita vastaan ennen muuta siksi, että niitä pidetään erityisen epäinhimillisinä. Rypäleaseiden ongelmanahan on niiden huono toimintavarmuus eli räjähtämättömät ammukset vammauttavat siviileitä sotien jälkeenkin eivätkä ne valikoi kohdettaan.
Suomen on ryhdyttävä valmistelemaan aktiivisesti liittymistä Oslon sopimukseen sekä pohtimaan tosissaan vaihtoehtoja rypäleaseille, jos puolustuskykymme sitä edellyttää.
lehti 