Tutkimuslaitos Laboren mukaan valtiovarainministeriön tekemä ennuste osoittaa, että Suomi ylittää sille EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Ennuste sisältyy hallituksen talousarvioesitykseen.
Laboren eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassa lausunnossa todetaan myös, että yhteisöveron alennuksen epäsuorista vaikutuksista on jo melko laaja tutkimuskirjallisuus, eikä sen mukaan alennus maksa itseään edes pitkällä tähtäimellä valtiolle takaisin.
Euroopan unionin neuvosto asetti Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn tammikuussa 2026 ja määritti Suomelle nettomenojen enimmäiskasvun vuosille 2026–2028. Nettomenojen vuotuista kasvuvauhtia, johon jäsenvaltio on sitoutunut, kutsutaan nettomenopoluksi.
Jos polku ei toteudu vaan menot ylittävät sallitun, ylityksen suhteellista osuutta bruttokansantuotteesta (BKT) kutsutaan poikkeamaksi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tämän nettomenopolun kumulatiivinen sallitun maksimiarvon ylitys eli poikkeama vastaa 0,3:a prosenttia BKT:sta vuonna 2027 ja 1,0 prosenttia vuonna 2028. Laskelmassa on huomioitu puolustusmenojen kasvun perusteella sallittu jousto.
Hallitus tunnistaa talousarvioesityksessään poikkeaman mahdollisuuden. Se pitää perusteltuna, että komissio ottaa mahdollisen poikkeaman arvioinnissa huomioon Lähi-idän kriisin, korkeana pysyvän työttömyyden ja odotettua nopeamman inflaation.
Laboren arvion mukaan nämä tekijät eivät sellaisinaan riitä perustelemaan poikkeamaa. Nettomenojen laskennasta on jo poistettu työttömyysmenojen suhdanneluonteiset muutokset. Myöskään ulkoisista tekijöistä johtuva verotulojen supistuminen ei suoraan kasvata nettomenoja. Sen sijaan päätösperäiset veronalennukset, kuten yhteisöveron alennus, kasvattavat EU-sääntöjen mukaan laskettuja nettomenoja.
– Hallituksen käyttämä ennuste viittaa siihen, että Suomi ylittää sille asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Puolustusmenoihin sallittu jousto on laskelmassa jo huomioitu. Poikkeama vaikeuttaisi entisestään seuraavan hallituksen sopeutustehtävää, Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kiema sanoo tiedotteessa.
Hallitus esittää yhteisöverokannan alentamista 20 prosentista 18 prosenttiin. Ilman käyttäytymis- ja kasvuvaikutuksia alennuksen arvioidaan vähentävän verotuloja noin 841 miljoonalla eurolla.
Esityksen mukaan alennus rahoittaisi pitkällä aikavälillä itseään noin 34–46-prosenttisesti. Valtiovarainministeriön aiemmassa arviossa osuus oli noin 60 prosenttia. Niin nykyisessä kuin jo aiemmassakin arviossa verotulot siis jäisivät pienemmiksi kuin ilman alennusta.
Julkisessa keskustelussa on esitetty, että alennuksen epäsuorilla vaikutuksilla esimerkiksi palkkoihin, kulutukseen, työllisyyteen ja investointeihin voisi olla vaikutusta. Laboresta korostetaan, että näitä vaikutuksia käsitellään jo laajasti tutkimuskirjallisuudessa:
– Epäsuorat vaikutukset eivät ole tutkimuksessa unohtunut näkökulma. Niitä on jo arvioitu, eikä tutkimus tue oletusta yhteisöveron alennuksen maksamisesta itsensä takaisin. Myöskään hallituksen omat arviot eivät ennusta tätä, Kiema sanoo.
Labore suosittelee, että hallitus harkitsisi yhteisöveron alennuksen perumista sekä ansiotuloverotuksen maltillista kiristämistä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan julkisen talouden rakenteellinen alijäämä syvenee ensi vuonna 3,1 prosentista 3,9 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkinen velkasuhde nousee 91,2 prosenttiin. Talousarvioesityksessä ei esitetä uusia sopeutustoimia.
Laboren mukaan talouden elpyminen puoltaa sopeutuksen jatkamista: noususuhdanteessa sopeutuksen kasvua hidastava vaikutus on pienempi kuin taantumassa. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut julkista taloutta vahvistavista lisätoimista päättämistä jo syksyn 2026 budjettiriihessä.
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos.
uutiskirje 
