Ylen Taloustutkimuksella teettämä puoluekannatusmittaus on julkaistu tänään torstaina. Sen mukaan suosituin puolue on SDP, jota äänestäisi 22,7 prosenttia kyselyn vastaajista.
Toiseksi suosituimmaksi puolueeksi on noussut perussuomalaiset, pääministeripuolue kokoomuksen ohi. Perussuomalaisia kannattaisi nyt 16,5 prosenttia ja kokoomusta 16,3 prosenttia.
Neljänneksi suosituin puolue on keskusta 12,6 prosentin kannatuksella, ja viidentenä on vasemmistoliitto huikealla 12,4 prosentin kannatuksella.
Vasemmistoliiton uskomaton nousukiito
12,4 prosenttia on vasemmistoliitolle koko puolueen 36-vuotisen historian paras gallup-tulos. Puolueen nousukiidosta kertoo sekin, että edellisissä, vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai historiansa huonoimman vaalituloksen. Nyt Minja Koskelan luotsaama puolue on matkalla kohti kaikkien aikojen parasta vaalitulostaan.
Puolueen kannatusnousun taustalla on kaksi syytä. Ensimmäinen on ilmeinen: pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) johdolla Suomessa on tehty tyylipuhtaan oikeistolaista leikkauspolitiikkaa, joka on lisännyt työttömyyttä, ajanut ihmisiä köyhyyteen ja heikentänyt julkisia palveluita. Samalla ilmastokriisin tuhoisat vaikutukset näkyvät jo Euroopassa asti. Ei pidä ihmetellä sitä, että oikeistopolitiikan seurauksena heiluri menee kauemmas vasemmalle.
Toinen syy ovat vasemmistoliiton tuhannet uudet jäsenet ja puolueessa tehty järjestötyö. Vasemmistoliiton jäsenmäärä ylitti 15 000 jäsenen rajapyykin aiemmin tänä vuonna. Puolueen jäsenmäärä on kasvanut yli 50 prosenttia vuoden 2022 jälkeen, ja se näkyy etenkin paikallistasolla. Vasemmistoliiton tilaisuuksiin tulee nyt sellaista väkeä, joka ei ole koskaan aikaisemmin puuhaillut mitään politiikkaan liittyvää. Kasvaneesta jäsenten joukosta löytyy epäilemättä paljon halukkaita vapaaehtoisia tekemään vaalityötä.
Hyvältä siis näyttää. Ei kuitenkaan ole mitään syytä hosua. Vaalit käydään ja voitetaan vaalipiireissä, ja niissä vaalit voidaan myös hävitä. Pallo on nyt vasemmistoliiton kenttäväellä ja eduskuntavaaliehdokkailla, jotka tekevät todellisen vaalityön. Se työ ratkaisee vasemmistoliiton lopullisen kannatuksen, kun vaalituloksia mitataan ensi vuoden huhtikuun 18. päivänä.
Onnistuuko perussuomalaiset mahdottomassa?
Perussuomalaiset ohitti Ylen gallupissa kokoomuksen suosituimpana hallituspuolueena. Se on puolueelta todella kova temppu, koska se rikkoo suomalaisen politiikan kirjoittamattoman säännön: hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa laskee aina puolueen kannatusta. Perussuomalaisten ero kokoomukseen on hiuksenhieno, mutta se on olemassa.
Polttoaineiden hinta on noussut rajusti vuoden 2026 aikana, ja se kasvattaa autoilijoiden puolueeksi profiloituneen PS:n kannatusta. Siitä viis, että perussuomalaiset ovat hallituksessa ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet perussuomalaisten ollessa hallitusvastuussa.
Perussuomalaiset ei ole enää se Timo Soinin johtama unohdetun kansan protestipuolue, joka meni pääministeri Juha Sipilän (kesk.) leikkaajahallitukseen ja menetti puolet kannatuksestaan sen siliän tien. Jussi Halla-aho ja Riikka Purra ovat muovanneet perussuomalaisista itsensä näköisen kovan luokan oikeistopuolueen, jonka talouspoliittinen linja on periaatteessa sama kuin kokoomuksella.
Kirjoitin jo kaksi vuotta sitten, että perussuomalaiset pelaa uhkapeliä yrittämällä vetää kokoomuksesta oikealta ohi. Jos Ylen gallupista voi jotain päätellä, niin ainakin sen, että uhkapeli on kannattanut. Aika näyttää, kantaako perussuomalaisten kannatus vaalipäivään asti. Uhoa ainakin riittää, vaikka Itä-Helsingissä ei uskaltaisikaan tulla linja-autosta ulos.
Alkaako kokoomuksen puntti tutista?
Perussuomalaisten gallup-nousu kokoomuksen ohi käy erityisesti kokoomuksen itsetunnon päälle. Tähän hallituskauteen saakka kokoomuksella on ollut niinsanotusti omistajuus kovan oikeistolaisesta talouspolitiikasta. Menoleikkaukset julkisiin palveluihin ja veronkevennykset rikkaille ovat olleet kokoomuksen lupaus kannattajilleen jo vuosikymmeniä. Muiden puolueiden on ollut järjetöntä mennä kisailemaan kokoomuksen kanssa sen omassa pelissä.
Nyt kokoomus on aivan uudenlaisen tilanteen edessä: perussuomalaiset tarjoaa ensi vuoden vaaleissa kannattajilleen samaa tuotetta kuin kokoomus, mutta ilman ulkokultaista huolta ”pelisäännöistä” tai onttoja korulauseita ”sivistysporvareista”. Kokoomuksella on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan haastaja sen oikealla laidalla, ja se vetää kokoomusväeltä pasmat sekaisin.
Mitä tekee keskusta?
12,6 prosentin kannatus aiheuttaa tuskin samppanjapullojen poksauttelua keskustan puoluetoimistolla. Keskustalaiset voivat kuitenkin lohduttautua sillä, että puolue on todennäköisesti avainasemassa seuraavan hallituksen muodostamisessa – jos näillä lukemilla mennään vaalipäivään.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi KU:n haastattelussa, että moni keskustalainen traumatisoitui vuosien 2019–23 hallitustaipaleesta niin, että puolue ei enää lähde Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitusten kaltaisiin hallituspohjiin. Tämä päätös sulkee käytännössä ulos vasemmistohallituksen, joka muodostettaisiin SDP:n, keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden pohjalle.
Jos tämä pohja ei enää kelpaa keskustalle, niin siinä sopii kansalaisen ihmetellä, mikä sitten kelpaa. Kansalaisen pahin mahdollinen ratkaisu olisi toisinto Juha Sipilän hallituksesta, jonka muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Tuo hallitus leikkasi aikanaan rajusti palveluista, ja sen seurauksena keskustakin otti seuraavissa vaaleissa kovasti käkättimeen, menettäen 18 eduskuntapaikkaa.
uutiskirje 
