Joka aamu kauppias Clementina Nyangwine matkustaa bussilla töihin Kariakoon kaupunginosaan. Bussi kulkee Jangwanin läpi, missä valtavat betonipylväät kohoavat mutaisesta Msimbazin jokilaaksosta.
Rakennustyömaalla suojakypäriin ja huomioliiveihin pukeutuneet työntekijät liikkuvat korkeiden raudoituskehikoiden keskellä. Nosturit kääntyilevät työmaan yllä, ja alhaalla jyrisevät kaivinkoneet, betonisekoittimet ja kuorma-autot.
Suohon upotetaan syviä perustuksia sillalle, jonka on määrä nostaa yksi Dar es Salaamin vilkkaimmista teistä tulva-alueen yläpuolelle.
Nyangwine seuraa rakennustöitä toiveikkaana. Hän tietää, millaista Jangwanin läpi matkustaminen on silloin, kun Msimbazijoki tulvii yli äyräidensä.
– Joskus olen odottanut tuntikausia veden laskemista. Toisinaan taas meidän oli noustava bussista ja jatkettava jalan, koska Kariakoon ei päässyt muuten. Töihin tullessa vaatteet olivat läpimärät ja mutaiset, hän kertoo.
Pahimpina päivinä matkustajat ovat joutuneet odottamaan Morogoron tien varrella, kun samea vesi on virrannut ajoradan yli.
– Koskaan ei voinut tietää, kestäisikö työmatka tunnin vai neljä tuntia. Ehkä nuo ajat ovat uuden sillan ansiosta vihdoin jäämässä taakse.
Tulviva joki pysäyttää miljoonakaupungin
Msimbazi on suhteellisen pieni joki, mutta sen tulvilla on valtavat vaikutukset Dar es Salaamiin.
Joen valuma-alueella asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Joki kulkee tiheästi asuttujen kaupunginosien halki. Jangwanin kohdalla se risteää kaupungin kahden tärkeimmän liikenneväylän kanssa.
Toisella väylistä kulkee kaupungin runkobussiliikenne, jolla on oma kaistansa.
Kun joki tulvii, seuraukset tuntuvat kaukana sen rannoilta. Teitä suljetaan, bussit pysähtyvät ja työntekijät myöhästyvät töistä. Kauppiaat menettävät asiakkaita, ja tavaroiden kuljettaminen keskustan ja läntisten esikaupunkialueiden välillä vaikeutuu.
Kariakoon ja Kimaran välistä bussilinjaa ajavan Issa Majegan, 56, mukaan rankkasade voi muuttaa tavallisen työmatkan tuntikausien odotukseksi.
– Kun Jangwani tulvii, kaikki kärsivät. Bussit eivät pääse eteenpäin, matkustajat jäävät jumiin ja muut tiet ruuhkautuvat, kun kaikki yrittävät löytää vaihtoehtoisen reitin.
Kuljettajille vaikeinta on arvioida, milloin ajaminen muuttuu liian vaaralliseksi.
– En voi ottaa riskiä, kun bussissa on ihmisiä ja vesi virtaa tien yli. Vaikka matkustajilla olisi kuinka kiire, minun on pakko odottaa.
Majega uskoo, että uusi silta voisi poistaa yhden kaupungin liikenteen pahimmista pullonkauloista.
– Jos silta toimii suunnitellusti, sateen ei enää tarvitse pysäyttää koko bussilinjaa Jangwanin kohdalla.
Tulvien taustalla ei kuitenkaan ole pelkästään runsas sade. Dar es Salaam on kasvanut nopeasti, ja asutus on levittäytynyt kosteikoille ja tasangoille. Rakennukset ja tiet ovat peittäneet maan, johon sadevesi aiemmin imeytyi. Roskat tukkivat viemäreitä ja ojia, ja Msimbazijokeen on kertynyt maa-ainesta, joka vaikeuttaa veden virtausta.
Noin 70 prosenttia kaupungin asukkaista elää epävirallisilla asuinalueilla, joilla sadevesiviemärit ovat usein puutteellista.
Vuonna 2018 Msimbazin valuma-alueen suurtulva aiheutti Maailmanpankin mukaan noin 89 miljoonan euron vahingot. Summa vastasi noin kahta prosenttia Dar es Salaamin bruttokansantuotteesta.
Uusi silta nostaa liikenteen kahdeksan metriä ylemmäs
Tulvaongelmaan etsitään ratkaisua Msimbazin valuma-alueen kehittämishankkeessa. Sen näkyvin osa on Jangwaniin rakennettava silta.
390 metriä pitkä silta kohoaa noin kahdeksan metriä nykyisen tienpinnan yläpuolelle. Tarkoituksena on, että liikenne pääsee kulkemaan silloinkin, kun Msimbazijoki tulvii rankkasateiden aikana.
Silta on noin 41 metriä leveä, ja tarkoitettu autoille, busseille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Myös kaupungin nopean bussiliikenteen linjat kulkevat sitä pitkin.
Rakennustyöt kattavat noin 1,2 kilometrin matkan, kun mukaan lasketaan sillalle johtavat tieosuudet.
Tansanian tieviranomainen Tanroads ilmoitti elokuussa, että rakennustöistä oli valmiina 41 prosenttia.
Hankepäällikkö Leonard Ngayungin mukaan sillan korkeus on ratkaisevan tärkeä.
– Kun Msimbazin vedenpinta nousee, vesi leviää Jangwaniin ja tie jää tulvan alle. Nyt nostamme liikenteen tulvavesien yläpuolelle.
Silta perustetaan satojen syvälle maahan upotettavien paalujen varaan. Paalut ulottuvat 35–42 metrin syvyyteen maaperästä riippuen.
Viranomaisten mukaan tarvittavista noin 496 paalusta 404 on jo valmiina.
Ngayungin mukaan tarkoituksena ei ole vain rakentaa entistä kestävämpää tietä. Joen ja tulva-alueen on voitava vastaanottaa suuria vesimääriä ilman, että yksi kaupungin tärkeimmistä liikenneyhteyksistä katkeaa.
– Silta suunnitellaan niin, että joki voi virrata jatkuvasti sen alapuolella samalla, kun ihmiset, bussit ja muut ajoneuvot liikkuvat yläpuolella.
Tulvien torjuminen vaatii muutakin kuin sillan
Iringassa sijaitsevan Mkwawa-yliopiston kaupunkisuunnittelun professori Deusdedit Rwehumbiza muistuttaa, ettei Dar es Salaamin tulvaongelmaa ratkaista pelkällä sillalla.
– Silta on hankkeen näkyvin osa, koska kaikki näkevät nosturit ja betonirakenteet. Mutta varsinainen kysymys on, miten koko kaupungin valuma-aluetta hallitaan.
Hänen mukaansa hankkeen vahvuus on siinä, että tulvia ei tarkastella vain liikenneongelmana.
– Msimbazin hankkeessa tulvia käsitellään samanaikaisesti maankäytön, ympäristön ja liikenteen ongelmana.
Siksi hankkeeseen kuuluu sillan lisäksi joen kunnostamista, tulva-alueiden ennallistamista, valuma-alueen hoitoa ja jätehuollon parantamista.
Joen alajuoksulle suunnitellaan myös alueita, joille ylimääräinen tulvavesi voi tilapäisesti kerääntyä. Näin vältetään vesien leviäminen asuinalueille.
– Juuri tällaista ilmastonmuutokseen sopeutumisen pitäisi olla. Vedelle annetaan turvallinen paikka johon virrata, sen sijaan että sitä vastaan taistellaan joka sadekausi vasta sen jälkeen, kun se on jo tulvinut ihmisten koteihin.
Hankkeeseen kuuluu myös asukkaiden siirtäminen pois pahimmilta tulva-alueilta.
Msimbazin tulvatasangolla asuvista kotitalouksista noin 3 500 on määrä siirtää muualle. Korvauksiin on varattu noin 27 miljoonaa euroa.
Asukkaiden siirtäminen pois tulvien tieltä ei saa vaarantaa heidän toimeentuloaan.
– Ilmastonmuutokseen sopeutuva kaupunki ei voi vain siirtää riskiä ihmisten toimeentuloon. Jos perheet ovat turvassa tulvilta, mutta heillä ei ole varaa matkustaa töihin, yksi ongelma on ratkaistu ja tilalle on luotu toinen, Rwehumbiza sanoo.
Sillan rakentaminen ei yksin riitä
Msimbazin valuma-alueen kehittämiseen on varattu yhteensä noin 232 miljoonaa euroa.
Maailmanpankin kansainvälinen kehitysjärjestö IDA rahoittaa hanketta noin 178 miljoonalla eurolla edullisin lainaehdoin. Espanjan ja Alankomaiden lisärahoitus nostaa Tansanian viranomaisten ilmoittaman rahoituskokonaisuuden noin 232 miljoonaan euroon.
Vuoteen 2028 jatkuvaksi suunniteltu hanke kattaa Msimbazin valuma-alueen alajuoksun ja ulottuu myös ylemmäs jokivarteen kohti Pugun kukkuloita.
Tanroads vastaa Jangwanin sillan rakentamisesta. Muut valtion viranomaiset osallistuvat jokilaakson laajempaan kunnostamiseen ja uudistamiseen.
Suunnitelmissa on myös toreja, liiketiloja ja parempia joukkoliikenneyhteyksiä.
Rwehumbizan mukaan hankkeen onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, miten joen yläjuoksun ongelmat saadaan hallintaan. Jätehuollon, jokiuomaan kertyvän maa-aineksen ja rakentamisen valvonnan on toimittava myös tulevaisuudessa.
– Sillan voi rakentaa kestämään vuosikymmeniä, mutta joki on yhteydessä kaikkeen, mitä yläjuoksulla tapahtuu. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää, että koko järjestelmästä pidetään huolta.
Dar es Salaamin kaltaisissa nopeasti kasvavissa afrikkalaisissa kaupungeissa ilmastonmuutos tekee tulville alttiista liikenneväylistä yhä suuremman taloudellisen rasitteen.
Jangwani on vuosien ajan ollut yksi Dar es Salaamin liikenteen heikoimmista kohdista. Lyhyt tulviva tieosuus on riittänyt häiritsemään miljoonien ihmisten kaupungin liikennettä.
Uusi silta ei estä rankkasateita eikä yksin suojaa Dar es Salaamia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.
Työmatkalaisille sen onnistuminen mitataan vasta seuraavien suurten sateiden aikana, kun Msimbazijoen vedenpinta jälleen nousee.
Clementina Nyangwine muistaa yhä, kuinka hän nousi tulvien pysäyttämästä bussista, nosti hamettaan ja kahlasi varovasti Morogoron tietä pitkin likaisen veden roiskuessa jaloille.
Joskus hän pääsi kauppaansa vasta tuntikausia myöhässä. Asiakkaat olivat saattaneet jo lähteä. Kotimatkalla uusi rankkasade saattoi aloittaa saman koettelemuksen alusta.
Nyt hän katselee sillan rakennustöitä bussin ikkunasta.
– Joki tulvii edelleen. Mutta jos ihmiset pääsevät turvallisesti sen yli, sateen ei enää tarvitse pysäyttää elämäämme.
uutiskirje 
