Vaihto-oppilastoiminnalla oli suuri merkitys sodanjälkeisen Suomen kansainvälistymisessä ja USA-myönteisyyden rakentamisessa.
Amerikkalaisten intressit kohtasivat suurvaltapolitiikan välissä tasapainotelleen Suomen tarpeen kiinnittyä länteen. Tämä käy ilmi erikoistutkija Terttu Mämmelän historiateoksesta, jossa tarkastellaan Suomen Youth For Understanding -järjestön vaiheita 1950-luvulta nykypäivään.
Kotona maailmassa – Youth For Understanding Suomessa 1958–2008 historiateos kertoo vaihto-oppilastoiminnan kautta Suomen kansainvälistymisen historiaa.
Mämmelän mukaan vaihto-oppilastoiminnan käynnistymisen takana oli poliittisia intressejä, mutta ne palvelivat kaikkien osapuolten tavoitteita.
– Yhdysvalloissa poliittisten toimijoiden piirissä nähtiin mielellään suomalaisnuorten kasvavan Amerikka-myönteisiksi. Suomessa taas oltiin sotavuosien jälkeen yhtä innokkaita rakentamaan entistä tiiviimpiä yhteyksiä kulttuurivaihdon kautta nimenomaan Yhdysvaltoihin.
Kotiin ei soitettu kännyköillä
Kun sodasta toipuva Suomi lähetti ensimmäiset vaihto-oppilaansa valtamerilaivalla New Yorkiin, ei kotiin soiteltu kännyköillä tai pidetty kavereihin yhteyttä skypellä.
Tutkimusmateriaalista ei ollut pulaa, sillä viidenkymmenen vuoden aikana yli 13 000 suomalaisnuorta pääsi maailmalle ja toisaalta YFU toi Suomeen tuhansia ulkomaalaisia vaihto-oppilaita.
Historiahankkeen ohjausryhmään kuulunut Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe näkee toiminnan osana kansallisen identiteetin syntymistä.
– Mämmelän työ osoittaa, kuinka sodan jälkeen rakennettu suomalaisuus eli vahvassa vuorovaikutuksessa ”suuren maailman” virtausten kanssa. Yhdysvallat oli se maa, jossa nuoret tekivät unelmiaan todeksi; Amerikassa opittiin elämään, avattiin silmiä, saatiin innostusta ja inspiraatiota, Kolbe toteaa.
YFU on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, kaupallista voittoa tavoittelematon kansainvälinen vaihto-oppilas- ja kansainvälisyyskasvatusjärjestö, joka toimii yli 50 maassa.
lehti 