Korkeakoulupolitiikka on jäänyt usean vaalikauden ajan liiaksi muiden asioiden varjoon, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo liiton tiedotteessa.
Hänen mukaansa asiasta vastaavat poliitikot eivät ole satsanneet siihen riittävästi, ja tilanne on antanut virkamiehille tilaa ottaa ohjat käsiinsä.
Salo ihmettelee sitä, että virkamiehet tarjoavat veronmaksajien rahoja jopa kymmeniä miljoonia euroja sille, että yliopistot ostaisivat ammattikorkeakouluja. Ammattikorkeakoulujen kehittämiseen rahaa ei hänen mukaansa kuitenkin löydy.
Kukaan ei halua ottaa lakkautuksia vastuulleen.
Salo arvioi, että rahan tarjoamisen taustalla on se, ettei yksikään poliitikko halua ottaa vastuulleen ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen lakkauttamista, koska se söisi suosiota. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiesten toimia katsotaan hänen mukaansa läpi sormien.
Salo myös väittää, että asiaa syvemmin tuntevien näkemys on, että eri puolueiden keskeiset tahot ovat sopineet korkeakoulujen lakkauttamisesta keskenään kabineteissa.
Insinööriliiton puheenjohtajan arvion mukaan tämä on johtanut ministeriön ja yliopistojen ylivaltaan ammattikorkeakouluihin nähden. Yliopistoilla kyllä puolustajia riittää, hän toteaa. Poliitikot eivät hänen mukaansa myöskään tunne riittävän hyvin sitä hyvää, jota ammattikorkeakoulut tuovat yhteiskunnalle.
Salon mukaan vallan ytimestä tiedetään kertoa, että korkeakoulurakenteeseen valmistellaan kulisseissa merkittävää muutosta korkeakouluvision nimissä. Hänen mukaansa se johtaa väistämättä siihen, että korkeakoulut yhdistävät ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojaan säästääkseen ja pysyäkseen hengissä.
Ketä erojen häivyttäminen palvelee?
Jos ammattikorkeakoulutuksen keskeiset erot yliopistokoulutukseen häivytetään, Samu Salon mukaan on syytä kysyä, ketä se palvelee.
”Ei ainakaan opiskelijoita eikä yrityksiä, jotka tarvitsevat monenlaisia osaajia”, Salo toteaa. Monipuolinen teknologinen osaaminen on hänen mukaansa merkittävä tekijä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.
Insinööriliitto vaatii nykyiseltä ja tulevilta hallituksilta toimia, jotka vahvistavat korkeakoulukenttää tasapuolisesti. Liiton mukaan niihin ei sovi ammattikorkeakoulujen alasajo eikä niiden toimintaedellytysten heikentäminen näivettämällä ne osaksi yliopistoja.
Insinööriliitto on kantanut huolta kehityksestä aiemminkin. Syyskuussa liitto kertoi, että seitsemän ammattikorkeakoulua on jo päätynyt yliopistojen enemmistöomistukseen, ja kolmen osalta neuvotellaan parhaillaan.
uutiskirje 
