KU on aikaisemmin käynyt läpi vasemmistoliiton asetelmia Satakunnan ja Keski-Suomen vaalipiireissä, joissa puolue tavoittelee viime vaaleissa menetettyä edustajapaikkaa takaisin.
Sama tehtävä on edessä Lapissa, missä vasemmistoliitto jäi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ilman kansanedustajaa ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Vielä vuoden 2007 vaaleissa puolue sai Lapista kaksi edustajaa, ja vuosina 1991–2007 se oli vaalipiirin toiseksi suosituin puolue.
Vasemmistoliiton tappio ei ollut Lapissa täpärä. Viime vaaleissa puolueen lista keräsi 9 731 ääntä eli 9,9 prosenttia, mikä riitti vain vaalipiirin seitsemännelle sijalle. Kun vaalipiiristä valittiin enää kuusi kansanedustajaa seitsemän sijaan, piilevä äänikynnys nousi 12,4 prosenttiin.
Karkeasti 2 400 ääntä olisi tarvittu lisää eduskuntapaikkaan. Neljä vuotta aiemmin 14,2 prosentin ääniosuus toi paikan helposti, sillä seitsemän edustajan vaalipiirissä paikkaan riitti 9,7 prosenttia.
Vasemmistoliiton pudotus on ollut jyrkkä. Puolueen kannatus Lapissa laski vuoteen 2019 verrattuna yli neljä prosenttiyksikköä, vaikka valtakunnallisesti lasku jäi 1,1 prosenttiyksikköön. Vasemmistoliiton kannatuksesta Lapissa katosi hieman alle kolmasosa.
Kannatus yhden kortin varassa?
Vasemmistoliiton ääniharava Markus Mustajärvi sai vuoden 2019 vaaleissa 39,1 prosenttia kaikista vasemmistoliiton äänistä Lapissa. Mustajärvi ei asettunut ehdolle 2023, eivätkä hänen äänensä siirtyneet muille vasemmistoliiton ehdokkaille.
Viime vaaleissa mukana eivät olleet myöskään vuoden 2019 vaalien kakkonen Sari Moisanen ja kolmonen Kati Tervo. Ilmiö on Lapissa tuttu: vuonna 2011 puolue menetti toisen paikkansa ja noin 5 700 äänestäjää, kun pitkän linjan lappilainen vasemmistoedustaja Esko-Juhani Tennilä (1947–2024) jäi pois.
Markus Mustajärvi oli jo asettumassa uudestaan ehdolle ensi vuoden eduskuntavaaleihin, mutta vasemmistoliiton Lapin piiri perui hänen ehdokkuutensa kesäkuussa. Mustajärvellä on ollut käynnissä rikokseen liittyvä tutkinta, joka on johtanut pahoinpitelysyytteeseen. Mustajärvi ei piirijärjestön mukaan tuonut tätä esille sitoutuessaan eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Alue- ja kuntavaaleissa kannatus on pysynyt eduskuntavaaleja korkeampana. Vuoden 2017 kuntavaalit olivat vasemmistoliitolle Lapissa huippu: ääniosuus oli 17,9 prosenttia, korkein kaikista vuoden 2011 jälkeisistä vaaleista.
Kuntavaaleissa 2021 osuus oli 13,3 prosenttia, ja SDP ohitti Lapissa vasemmistoliiton 394 äänellä. Aluevaaleissa 2022 puolue sai 13,5 prosenttia ja kahdeksan paikkaa 59-jäsenisessä aluevaltuustossa.
Eurovaaleissa 2024 vasemmistoliitto pomppasi taas Lapin toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Ennen niin punaisessa Kemissä vasemmistoliitto palasi suosituimmaksi, ja Li Andersson oli kaupungin suosituin ehdokas.
Keväällä 2025 aluevaalien kannatus kasvoi vielä hieman 13,5 prosentista ja paikkoja tuli edelleen kahdeksan. Se oli lähes neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin eduskuntavaaleissa 2023, ja jos taso pitää, 12,4 prosentin kynnys ylittyy.
Jos aluevaalien taso pitää, 12,4 prosentin kynnys ylittyy.
Poukkoileva kannatus
Lapissa vasemmistoliiton riesana on kannatuksen epätasaisuus. Esimerkiksi keväällä 2025 puolueen ääniosuus nousi Inarissa 8,9 prosenttiyksikköä aluevaaleissa ja 2,6 prosenttiyksikköä kuntavaaleissa, mutta Kolarissa se romahti vastaavasti 6,5 ja 6,1 prosenttiyksikköä. Sitoutumattomien listat keräävät Lapin pienemmissä kunnissa paljon ääniä.
Vasemmistoliiton vahvuutena on, ettei kannatus keskity yhteen paikkaan. Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä asuu yhteensä 60 prosenttia vaalipiirin väestöstä, ja niistä tulee vastaavasti myös 60 prosenttia vasemmiston äänistä. Vuoden 2019 vaaleissa kannatus oli Kemin lisäksi yli 20 prosenttia neljällä paikkakunnalla.
Toinen vasemmistoliiton riski on poukkoileva äänestysaktiivisuus. Aluevaaleissa äänesti 52,4 prosenttia lappilaisista, eduskuntavaaleissa 2023 yli 68 prosenttia ja eurovaaleissa vain 36,3 prosenttia. Suuressa vaalipiirissä on tehtävä paljon jalkatyötä, jotta kevään 2025 kannatus kantaisi ensi vuoden eduskuntavaaleihin.
Onko äänestäjiä uudelle vasemmistolle?
Paikan takaisin saaminen on vasemmistoliitolle tärkeää. Jos puolue jää ilman kansanedustajaa Lapissa myös 2027, on puolueen entistä vaikeampi säilyä uskottavana vaihtoehtona maakunnassa, jossa se oli vielä vuoteen 2007 asti toiseksi suurin.
Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistelee, mutta muistellaan silti: vuonna 1999 vasemmistoliitto sai Lapista vielä 28 093 ääntä ja puolueen kannatus oli 27,1 prosenttia. Vaalipiirin kahdeksasta kansanedustajasta vasemmistoliitto nappasi kaksi.
Löytyykö Lapista vielä kannattajia 2020-luvun vasemmistoliitolle?
Tuolloin vasemmistoliitto oli erilainen puolue kuin nykyään. Miesvaltaisen puolueen kannatus nojasi etenkin teolliseen työväkeen, eläkeläisiin sekä pienten paikkakuntien ihmisiin. Nykyään vasemmistoliitto on naisvaltainen puolue, jonka kokevat omakseen erityisesti suurten kaupunkien korkeasti koulutetut ja pienituloiset ihmiset.
Myös Lappi on muuttunut. 2000-luvun alun jälkeen Lapin väkiluku on pienentynyt yli kymmenellätuhannella ihmisellä. Se on enemmän ihmisiä kuin asuu koko Sodankylän kunnassa. Lapista on poistunut nuorempaa väkeä etelään koulutuksen ja työn perässä, ja vastaavasti vanhempaa väkeä on siirtynyt ajasta ikuisuuteen.
Löytyykö Lapista siis vielä kannattajia 2020-luvun vasemmistoliitolle? Viime vuosien kannatuskehityksen perusteella kyllä. Suuri kysymys onkin, pystyykö vasemmistoliitto säilyttämään Lapissa sen nosteen, joka puolueella on ollut vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleista asti. Se taas on Pohjois-Suomen vasemmistoväen omissa käsissä.
uutiskirje 
