Oppositio haukkui tiistaina eduskunnan täysistunnossa hallituksen aikeen asettaa lehtien tilausmaksuille yhdeksän prosentin arvonlisävero. Myös hallituspuolueista kuului tyytymättömyyttä hallituksen esitykseen. Erityisesti SDP piti veroa hankalana.
Perussuomalaiset olivat voimakkaasti sananvapauden ja tasa-arvon asialla.
– Eikö lukutaitoa haluta enää edistää, kysyi Kauko Tuupainen (per.)
– Eikö lehdistön moniarvoisuutta enää pidetä kansanvallan ja suomalaisen demokratian itseisarvona?
Tuupainen arvioi, että hallituksen oletus veron tuomasta 83 miljoonasta eurosta ei toteudu.
– Verolla olisi kielteinen vaikutus lehtien myyntiin ja lehtitalojen kannattavuuteen puhumattakaan työpaikkojen vähenemisestä. Eräs konkreettinen seuraus on 2 000 – 3 000 työpaikan katoaminen lehtialalta.
Vastuullisuutta lehdistöltä
Hallituspuolelta SDP:n Heli Paasio valitteli lakiuudistusta:
– Ei ole salaisuus, että eduskuntaryhmällemme tämä on ollut haastava esitys ja pyrittiin saamaan lykättyä sen voimaantuloa, hän sanoi.
– Mutta hallituspuoluerintamassa seistään.
Sillä hän tarkoitti, että SDP:n ryhmä äänestää hallituksen esityksen läpi menemisen puolesta.
– Tässä on hyvät tarkoitusperät sen suhteen, että veropohjaa tiivistetään ja verotuloja saataisiin enemmän.
Paasio vihjaisi, että lehdistön suhtautumisessa muutokseen on epäilyttäviä piirteitä. Lehtien tilausmyyjä oli esittänyt hänelle lehden tilaamista nyt, koska ensi vuonna arvonlisäveron korotus nostaa hintaa.
– Kysyin, miten teidän hinnat voivat nousta 25 prosenttia, jos alv nousee vain yhdeksän prosenttia. Tähän myyjä ei osannut vastata. Pyydän, että lehdistö itse on vastuullinen.
Mitä lehdillä, kun ei ole kuntiakaan
Keskustan Kimmo Tiilikainen totesi esityksen hävittävän työtä Suomesta. Hän ei uskonut hallituksen laskelmaan, jonka mukaan esitys toisi valtion kassaan 83 miljoonaa euroa vuodessa.
– Voi olla, että juurikaan ei kerry, koska menetetään työpaikkoja lehdissä ja postinjakelussa, hän sanoi.
Keskustan Sirkka-Liisa Anttilan mukaan esitys toteutuessaan kaventaa merkittävästi lähidemokratiaa. Hän viittasi siihen, että vero leikkaa paikallislehdiltä.
– Mutta sehän on linjassa hallituksen toiminnan kanssa. Kun kerran kunnat halutaan pakolla lakkauttaa, niin eihän sen jälkeen kunnissa tarvita lehtiäkään, joilla kuntalaisia informoitaisiin, Anttila sanoi.
Keskusta esitteli omaa vero-ohjelmaansa, jossa yleistä arvolisäverokantaa nostettaisiin kahdella prosenttiyksiköllä. Korotus ei koskisi ruokaa ja muutamia muita tuotteita. Niiden arvonlisäveroa puolue laskisi. Lehtitilauksia keskusta ei verottaisi.
Jostain on kiristettävä
SDP:n Pia Viitanen piti hyvänä, että oppositiolla on tarjota vaihtoehtoja.
– Mutta keskustalle huomautan, ettei ole montakaan kuukautta siitä, kun olitte hallitusvastuussa. Valitettavasti sen seurauksena on kahdeksan miljardin alijäämä talouteen. Sen vuoksi me teemme nyt täällä talouden sopeuttamistoimia.
Vasemmistoliiton Kari Uotila muistutti siitä, että hallitus on sopinut 2,5 miljardin euron sopeutuksesta, josta puolet kerätään verojen kiristyksillä.
– Kun verojaostossa on käsitelty veron muutoksia, kaikkiin on kohdistunut kritiikkiä etujärjestöjen ynnä muiden taholta, hän kuvasi valtiovarainvaliokunnan verojaoston syksyn tapahtumia.
– Mutta veroja on kerättävä lisää jotta sopeutuminen onnistuu. Tämä on ikävä asia ja erityisesti sanomalehtien kannalta.
Hän kertoi myös äänestäjästään, joka oli jo jokunen vuosi sitten ihmetellyt sitä, että lehtitilauksista ei mene arvonlisäveroa.
– Hän totesi, että mitä järkeä on tukea nollaverokannalla hymyjä, annoja, glorioita ja seitsemän päivää -lehtiä, kun samaan aikaan ihmiset maksavat korkeaa arvonlisäveroa lastenvaipoista ja kaikesta muusta.
Sanomalehtien kannalta hän kuitenkin piti tilannetta ongelmallisena.
lehti 