Polttoaineen nopeasta hinnannoususta ja talouden epävarmuudesta huolimatta varustamot uskovat liikevaihtonsa kasvavan hieman tämänvuotisesta. Vuosien 2008 ja 2009 kaltaisia suhdannenotkahduksia ei odoteta.
Pahimmat uhkat ovat varustamoiden mukaan miehistöpula sekä tulossa olevat rajoitukset polttoaineen rikkipäästöille.
Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen varustamobarometrissa vain joka kolmas varustamo oli valmis asentamaan aluksiinsa rikkipesurin. Pesuri maksaa reilun miljoona euroa. Vaihtoehtona on siirtyminen uuteen vähärikkiseen, nykyistä kalliimpaan polttoaineeseen, jonka saatavuudesta ei ole varmuutta.
Valtaosa varustamoista ennakoi, että teollisuus siirtyy merikuljetuksista muihin kuljetusmuotoihin.
Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting ei usko, että Suomessa vientiä ja tuontia voidaan kovin suuressa määrin korvata maantiekuljetuksilla. Hän epäilee, että vuoden 2015 alusta voimaan tuleva rikkidirektiivi saattaa vähentää varustamoja. Suuret varustamot voivat jopa uudistaa aluskantaansa, kun taas pienillä ei ole varaa rikkipesureihinkaan.
Sekä varustamot että SM-U ovat toivoneet rikkidirektiivin soveltamiseen tuntuvaa siirtymäaikaa.
Henkilöstöpula kiusaa
Merimies-Unionin mukaan henkilöstöpula on seurausta sekä varustamoiden että valtion politiikasta.
Takavuosina kotimaista työvoimaa moitittiin kalliiksi, ja laivoja liputettiin ulos eli siirrettiin esimerkiksi Ruotsiin verotettaviksi, jotta niihin pystyi palkkaamaan huokeampaa miehistöä kolmansista maista.
– Nuoret eivät ole pitäneet merenkulkua mitenkään tulevaisuuden alana. Meillä on käytännössä täystyöllisyys kone-, kansi-, laivasähkö- ja sähkömiehistöllä, Zitting kertoo.
Enää varustamot eivät valita korkeista henkilöstökuluista, vaan miehistöpulasta. Varustamot arvioivat miehistökustannusten pysyvän miltei ennallaan kotimaisen miehistön osalta. Ulkomaisen miehistön kustannusten arvellaan nousevan edelleen.
Zittingin mielestä valtiovalta olisi voinut toimia toisin. Ensin laivojen on annettu lipua ulos, ja vasta sitten on pohdittu mahdollisia tukitoimia.
– Suomalaista kauppalaivastoa ei ole rakennettu järjestelmällisesti, Zitting moittii.
Odotukset tonnistoveroon
Varustamot moittivat merenkulkupolitiikan huonontuneen viime aikoina. Kovasti odotettu tonnistovero on niiden mukaan juuttunut byrokratiaan. Muutoksen piti olla voimassa jo viime vuoden verotuksessa.
Zitting ei pidä tilannetta pessimistisenä. Tonnistovero on paraikaa komission käsittelyssä, ja sen pitäisi tulla sieltä lähiaikoina.
– Kyllä EU:n intresseissä on pitää alueen merenkulku jäsenmaiden käsissä eikä päästää sitä kolmansien maiden hoidettavaksi. Zitting toteaa.
Tonnistoveron myötä Suomessa varustamoiden verotus laskisi kilpailijamaiden tasolle.
lehti 