Työmatka on päivän vaarallisinta aikaa erityisesti talvella, jolloin työmatkatapaturmia sattuu selvästi keskimääräistä enemmän.
Säätilan vaihtelu ja liukkaus näkyvät tapaturmatilastoissa.
– Talvikuukausinakin tapaturmien määrissä on suurta vaihtelua. Yksittäisinä päivinä voi sattua moninkertaisesti enemmän työmatkatapaturmia kuin keskimäärin. Piikkipäivän jälkeen tapaturmia sattuu yleensä vielä muutaman päivän ajan tavanomaista enemmän, kertoo työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta.
Työmatkoilla sattuu Suomessa vuosittain noin 20 000 tapaturmaa, joista kuolemaan johtaa 20 – 30. Kolme neljästä tapaturmasta sattuu jalankulkijoille tai pyöräilijöille.
Liukastumiset maksavat 150 miljoonaa
Tyypillisin työmatkatapaturma talviaikaan on liukastuminen.
– Vertaamalla eri kulkutapoihin käytettyä aikaa ja sattuneita työmatkatapaturmia voidaan arvioida, että keskimääräistä turvallisempaa on käyttää julkista liikennettä. Jalan tai polkupyörällä kuljettu minuutti on muita selvästi riskialttiimpi, Sysi-Aho kertoo.
Työturvallisuuskeskuksen mukaan talviliikenteessä liukastuu ja loukkaantuu jokaisena talvikuukautena 11 000 – 19 000 suomalaista.
Lievimpien vammojen lisäksi liukastumiset aiheuttavat runsaasti vakavia ja pitkäkestoisia vammoja. Yleisimpiä ovat käden tai jalan murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset.
Liukastumiset johtavat usein pitkiin sairauspoissaoloihin ja pitkäaikaisiin särkyihin sekä merkittäviin kustannusten lisääntymisiin.
Työterveyslaitoksen mukaan yksi liukastumistapaturma maksaa yhteiskunnalle noin 6 000 euroa. Kaikkiaan tapaturmista kertyy vuodessa 150 miljoonan euron lasku.
Unohda kiire talvimaanantaina
Työmatkatapaturmia sattuu jostakin syystä maanantaisin enemmän kun muina työpäivinä. Sysi-Aho arvioi, että maanantaiaamuisin monella on vielä viikonlopun jälkeen työhönlähtörutiinit hukassa.
– Voi olla, että silloin on myös todellista paljon suurempi kiire ja hoppu töihin. Kiireessä matkaa tekevän huomio herpaantuu, eikä hän ehdi tarkkailla riittävästi ympäristöään ja muuta liikennettä.
Työturvallisuuskeskus muistuttaa, että myös kulkuväylillä voi piillä vaaroja. Väylien liukkaus ja epätasaisuus saattavat yllättää. TTK kehottaa huomioimaan aamuisin, että liukasta kulkureittiä ei ehkä vielä ole ehditty hiekoittaa.
Sysi-Ahon mielestä työmatkatapaturmien toiminnassa pätevät talviaamuina edelleen vanhat tutut keinot: säätiedotusten seuraaminen, riittävän matka-ajan varaaminen ja kelin mukaiset varusteet.
Kunnon kengät auttavat
Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Hirvonen kehottaa varautumaan talven liukkauksiin kunnollisilla kengillä. Hänen mukaansa huomiota tulisi kiinnittää erityisesti jalkineen pohjamateriaaliin ja kuviointiin.
– Pehmeä ja taipuisia pohjamateriaali tarjoaa kovaa materiaalia paremman pidon. Pohjakuvioinnin pitäisi olla talvikeleillä 5-8 millimetriä.
Tutkimusinsinööri Erkki Rajamäen mukaan erittäin liukkailla keleillä liukastumisen torjuntaan tarvitaan avuksi vielä kunnolliset liukuesteet.
– Helposti irrotettavat liukuesteet toimivat parhaiten silloin, kun samoilla kengillä liikutaan sekä ulkona että sisätiloissa. Sileillä ja kovilla alustoilla, kuten kivilattioilla, liukuesteet voivat jopa lisätä liukastumisriskiä.
Rajamäen mukaan sekä päkiän että kannan alle kiinnitettävällä liukuesteellä saa paremman pidon kuin vain jommallakummalla.
– Kengän korko usein käytännössä vaikuttaa siihen, millaisia liukuesteitä voi käyttää. Monissa naisten kapeakorkoisissa kengissä liukuesteen voi kiinnittää vain päkiän alle eikä tämä annan parasta mahdollista liukastumisturvaa.
lehti 