UP/Kari Leppänen
Uusi vesilaki astuu voimaan vuoden vaihtuessa. Se korvaa vuodesta 1962 voimassa olleen lain. Valmistelun perusteellisuudesta kertoo se, että se käynnistettiin jo vuonna 2000 Paavo Lipposen toisen hallituksen kaudella.
Uusi laki edellyttää aluehallintoviraston lupaa nykyistä pienemmille hankkeille.
Laki säätelee vesistöissä tapahtuvaa toimintaa aina energiakäytöstä ja vedenotosta ojitukseen ja laiturin rakentamiseen.
Lain uusi määritelmä lisää vesistöjen lukumäärää, kun osa noroista määritellään vuoden alusta lukien puroiksi. Lisäksi osasta puroja tehdään lainsäätäjän päätöksellä jokia.
Jokamiehenoikeudet liikkua vesistössä ja ottaa vettä omaan käyttöönsä säilyvät ennallaan.
Uusi laki sisältää ehdottoman luvanmyöntämisesteen, joka kieltää aiheuttamasta vesistölle huomattavia haittoja.
Vastaisuudessa aluehallintoviraston on pyydettävä valtioneuvostolta lausunto yhteiskunnan kannalta tärkeästä vesitaloushankkeesta. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kulkuyhteyksien järjestämiseen, vesi- tai energiahuollon turvaamiseen tai alkuperäisen luonnon säilymiseen liittyvät valtakunnallisesti merkittävät hankkeet.
Valtioneuvoston lausunto ei kuitenkaan sido lupavirnaomaista.
Uusi laki asettaa vedenotto-oikeudessa paikalliset tarpeet etusijalle.
Vesiasioiden käsittelyn nopeuttamiseksi uusi laki luopuu vesiluvan myöntämiseen liittyvästä katselmuksesta ja lopputarkastuksesta.




