Suomi ei voi ulkoistaa ongelmia Etelä-Euroopan hoidettaviksi. Näin arvioi Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki.
– Mikäli Etelä-Euroopan kulutuskysyntä romahtaa, romahtaa se ennen pitkää myös Suomessa. Suomenkin lainojen korkoero Saksaan on kasvanut, eikä meidän hyvä luokituksemme säily ilman eurooppalaisten rakenteiden muutoksia, Arhinmäki sanoi tiistaina Turun yliopistossa puhuessaan Euroopan taloustilanteesta.
Keskuspankki uusiksi
Yritykset kilpailuttavat valtioita sillä, kuka antaa väestönsä työvoimaksi ja ympäristönsä raaka-aineiksi halvimmalla.
Arhinmäki näkee nyt tärkeimmäksi muuttaa Euroopan keskuspankin roolia.
– Keinotekoiset mekanismit, kuten EVM, eivät ole uskottavia keskuspankin korvaajia. Mekanismien ympärille rakennettu kriisinhallinta myös ajaa Euroopan entistä syvemmälle lamakierteeseen, kun se keskittyy leikkauksiin ja estää talouden elpymisen, Arhinmäki sanoi.
Hän totesi, että keskuspankin roolin muuttaminen ei ole helppoa, koska EU ei ole liittovaltio.
– Eikä siitä pidä sellaista tehdä, hän jatkoi.
Hän muistutti Euroopan unionin jäsenvaltioiden olevan niin erilaisia, ettei perinteisen liittovaltion luominen ole järkevää.
– Raha- ja talouspolitiikka on kuitenkin luotava aivan uudelta yhteiseltä pohjalta, mikäli yhteinen raha halutaan säilyttää.
Vaihtoehdossa – euroalueen hajottamisessa ja siitä seuraavassa hallitsemattomassa paluussa kansallisiin valuuttoihin – hän näkee vakavia seurauksia.
– Se aiheuttaisi välittömän romahduksen myös tähän asti talouskriisiltä selvinneissä maissa.
Arhinmäki totesi, että esimerkiksi Kreikan paluu drakmaan toisi mukanaan devalvaation suhteessa euroon, talletuspaon kiihtymisen maasta ulos, valtion euromääräisen jättivelan ja kaikkien yksityisvelkojen räjähdysmäisen kasvun sekä pankkien konkursseja.
– Kreikan ero Emusta tuottaisi odotuksia vastaavasta sekasorrosta myös Italiassa ja Espanjassa.
Keskuspankin tuhoisat toimet
Hän totesi Euroopan keskuspankin roolin velkakriisissä näkyvän selvästi Euroopan sisällä.
– Kriisin alettua Espanjan korot nousivat kolminkertaisiksi Britanniaan verrattuna, vaikka velan määrä ja talouden vaje ovat olleet samalla tasolla. Pahinta onkin, että euroalue on ajautunut itseään toteuttavaan uskottavuuden menettämisen kierteeseen.
Hän arvioi EKP:n uhranneen muut asiat sen keskittyessä inflaation vastustamiseen.
– Keskittyminen ainoastaan inflaation torjumiseen on ollut tuhoisaa. Keskuspankin suorakaan rahoitus ei ole johtanut merkittävään inflaatioon maissa, joissa sitä on harjoitettu järkevästi. Uskottavan keskuspankkirahoituksen taustalla on kohtuullisuuden ja ajoituksen lisäksi valtioiden kyky verottaa.
Kenellä halvin työvoima?
Arhinmäki pitää talouskriisiä demokratian kriisinä.
– Talouskriisin myötä on vahvistunut jo pitkään demokratiaa syövyttänyt vaihtoehdottomuuden ilmapiiri, Arhinmäki sanoi.
Hän totesi globaalilla kapitalismilla perustellen uskoteltavan, että valtioiden on pakko leikata hyvinvointivaltiorakenteita ja laskea veroja.
– Yritykset kilpailuttavat valtioita sillä, kuka antaa väestönsä työvoimaksi ja ympäristönsä raaka-aineiksi halvimmalla. Poliitikot eivät enää tee päätöksiä miellyttääkseen kansaa vaan miellyttääkseen markkinavoimia.
Parlamentit ohitetaan
Arhinmäki arvioi demokratian kriisin korostuvan erityisesti Euroopassa.
– Europarlamentti ja monien maiden omat parlamentit on ohitettu päätöksenteossa. Yhdessä sovittuja sopimuksia on tarkoituksella rikottu, hän sanoi.
– Suuria päätöksiä on tehty viikonlopun mittaisissa huippukokouksissa ja demokraattisen prosessin sivuuttaminen on perusteltu kiireellä. On nähty aina uusia jo alun pitäen tuhoontuomittuja lopullisia ratkaisuja markkinoiden kesyttämiseen, kun uuden kokonaisarvion sijaan on tyydytty entisten virheiden paikkailuun.
Hän muistutti EMUn vaikutuksesta tilanteeseen.
– Euroopan talouskriisi ei johdu pelkästään ulkoisista tekijöistä vaan myös EMU:n rakenteellisesta viallisuudesta. EMU olisi joka tapauksessa kriisiytynyt ennemmin tai myöhemmin, koska jo vuonna 1997 nähtyjä valuvikoja ei korjattu.
Arhinmäki arvioi yhdeksi syyksi Euroopan kompuroimiseen uskottavuusongelmat.
– Merkittävin on veronkierto ja harmaa talous sekä niistä seuraava julkisen sektorin liiallinen heikkous ja pieni verokertymä useissa jäsenmaissa, hän luetteli.
– Euroopan on leikattava pois harmaan talouden syöpä sen sijaan, että kuihdutetaan koko potilas hengiltä.
Hän puhui myös työn merkityksestä,
– Rahapoliittisesti suvereeneilta valtioilta puuttuu maksukyvyttömyyden uhka, joten valtiot voivat tehdä budjettialijäämiä taatakseen täystyöllisyyden. Järkevästi toimiva keskuspankki ei siis turvaa ainoastaan taloudellisilta kriiseiltä, vaan on välttämätön osa tehokasta kysynnänsäätelyä, hän sanoi.
– Olennaista ei ole kasvattaa talouden piiriä loputtomasti vaan jakaa vaurautta nykyistä tasaisemmin. Vaikka kriisin ensiapu vaatii rahan määrän lisäämistä, on huomattava, että kriisin taustalla on vääriin paikkoihin kertynyt liika raha, joka etsii aina isompia tuottoja.
Pankkiireiden annettiin huseerata
Arhinmäki muistutti siitä, että globaalin talouskriisin tausta on kuitenkin pankeissa ja finanssikapitalismissa.
– Samaan aikaan kun lyhytnäköinen finanssitalous kasvoi rajusti, hyytyi reaalitalouden kasvu länsimaissa. Velaksi tyhjästä kasvatetun finanssitalouden romahdus alkoi lopulta vuonna 2007, jonka seurauksena myös reaalitalous kriisiytyi ja ajoi julkisia talouksia velkaantumiskierteeseen.
Hän totesi, että samat tahot, jotka ovat kriisiin syyllisiä, vaativat nyt muita siivoamaan jälkiä.
– Finanssikapitalismin tyhjästä luodut voitot maksatetaan jälkikäteen veronmaksajilla, hän sanoi.
– Pankkiirit ovat muuttaneet talouden lyhytjänteiseksi peliksi ja maksimoineet omat voittonsa, koska heidän on annettu niin tehdä. On poliitikkojen tehtävä asettaa rajat ja ottaa vastuu.
Aiheesta muualla verkossa
Arhinmäen esitelmän teksti kokonaisuudessaan
lehti 