Bisnes tässä, missä kansalainen?

Vasemmistoliitto arvostelee hallituksen EU-selontekoa tsaristiseksi

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Minna Sirnölle hallituksen viime viikolla antama EU-selonteko oli positiivinen yllätys.

– Se tunnistaa monta EU:n tämänhetkistä ongelmaa, kuten laajentumiseen ja päätöksentekoon liittyvät ongelmat.

Mutta:

– Selonteon ihmisnäkemys on perinteinen EU-näkemys. Ihminen on tuotannontekijä. Selonteosta puuttuu työelämän kehittäminen ja se, miten säädellä rahan liikkeitä niin, että ihmisillä säilyvät työ ja toimeentulo. Myös demokratia ja tasa-arvo ovat sivuroolissa.

Sirnö itse olisi kirjannut selontekoon kolme viestiä: 1) työelämälle pitää saada yhteiset pelisäännöt Euroopan unionissa, 2) ihminen ei ole kauppatavaraa, 3) rahanteon tulee olla kontrollissa.

Kansalaisuutta
vahvistettava

Tänään Vasemmistoliiton ryhmäpuheen eduskunnan selontekokeskustelussa pitävä Sirnö kaipaa panoksia erityisesti kansalaisuuden vahvistamiseen.

– Jo nyt nähdään eri puolilla Eurooppaa, että kansalaiset äänestävät suoralla toiminnalla, kun muita vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole, hän sanoo.

– Tässä ei kerrota, miten aktiivinen kansalaisuus mahdollistetaan. Selonteon ajatusmalli on aika tsaristinen.

Myös toinen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja euroehdokas Annika Lapintie on samoilla linjoilla: byrokratia painottuu.

– Merkittävimmäksi uudistusesitykseksi nostetaan EU:n budjettikauden määritteleminen. Sen sijaan pitäisi ottaa kantaa siihen, miten huolehtia köyhyyden poistamisesta ja siitä, että jäsenmaissa riittää verovaroja kansalaisten tukemiseen.

Lapintien mielstä selonteosta näkee, että oikeistohallitus ei tunnista todellisia ongelmia.

– Eletään pääoman ja suuryritysten ehdoilla kritisoimatta niitä yhtään.

Hän puuttuisi verotukseen unionin tasolla.

– Olemme Vasemmistoliitosta tarjonneet mallia verotuksen minimeistä, hän muistuttaa.

Rahan liikkeet,
talouden ehdot

Sirnö toteaa, että asiat, joita selonteossa käsitellään yksityiskohtaisesti, liittyvät rahan liikkeisiin.

– Toimitaan puhtaasti talouden ehdoilla.

Mutta eikö bisnes tuota hyvinvointia?

– Meillä on aika tuoretta kokemusta siitä, miten bisnes globaalisti on tuottanut katastrofia, Sirnö kuittaa.

Hän kuitenkin kiittää pohdintoja Euroopan yhteisestä finanssivalvonnasta. Sirnökin tarjoaa lisäksi lääkkeeksi verotuksen muutoksia ja veroparatiisien sulkemista.

– Samalla pitäisi miettiä, miten rahaa tulisi tehdä. Nyt heinäsirkkakapitalismi kukoistaa, kun firmat siirtyvät maasta toiseen kitkettyään edellisestä kaikki tuet ja hyödyt.

Lehmän-
kauppoja

Lapintien tavoin Sirnö pitää nurinkurisena selonteon kiitosta saanutta kritiikkiä EU:n budjettikäytäntöihin.

– Suomen hallituksen asettamia menokehyksiä ei saa kotimaassa arvostella, mutta sama hallitus antaa kovaa kritiikkiä EU:n kehysjärjestelmästä, Sirnö kummastelee.

Sirnön lempilause selonteossa kuuluu kuitenkin näin: ”Suomen EU-vaikuttamisessa edellytetään aiempaa suurempaa ketteryyttä muun muassa vaihtokauppojen teossa.” Näin lausutaan Suomen tahtotilasta vuoteen 2020.

– Kuulostaa ihan lehmänkaupoilta, Sirnö ilakoi.

– Vaikka se olisi realismia, ei se voi olla tavoite vuoden 2020 EU:ssa.

Sirnö kritisoi myös selonteon pohdintoja suljetuista markkinoista, kun samalla kiitetään sitä, että EU:n ulkopuolisilta alueilta on kyetty merkittävästi poistamaan kaupan esteitä.

– Tuntuu vähän siirtomaa-ajan ajatukselta, että kun sisämarkkinat on turvattu, muu maailma on riistaa.

Kehitysapu
tuo turvaa

Lapintie kiittää sitä, että Suomi sitoutuu selonteossakin YK:n asettaman kehitysaputavoitteeseen, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hän suhtautuu asiaan kuitenkin skeptisesti.

– Suomessa kehitysapu tuntuu aina käytännössä jäävän lapsipuolen asemaan.

Hän toteaa, että EU on ollut esimerkiksi Yhdysvaltoja aktiivisempi toimija kehitysavussa.

– Kehitysapu on turvallisuustekijä. Mieluummin nostetaan kehitysapua kuin satsataan sotilaalliseen Eurooppaan.

Sirnö laskee selonteon isoksi miinukseksi myös sen, että Euroopan unionin ei muisteta olevan rauhanjärjestö.

– Käsitys turvallisuudesta ja kriisinhallinnasta lähtee siitä, että mennään paikalle, kun kriisi on jo totta sen sijaan, että pyrittäisiin ehkäisemään kriisejä.

Reaktiivisuudesta
aktiivisuuteen

Selonteossa korostetun Suomen roolin aktiivisena EU-toimijana Sirnö toivoo vihdoin toteutuvan.

– Toki pitää olla aktiivinen, sitä vartenhan kansalliset toimijat ovat EU:ssa. 15 viime vuotta Suomi on kuitenkin ollut enemmän reaktiivinen ja toiminut vain, jos EU:sta on ollut tulossa jotakin MTK-tyyppisten järjestöjen etujen vastaista.

Perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion asioita Suomi ei ole ajanut.

– Suomi olisi voinut unionissa puuttua siihen, millä ehdoilla julkista sektoria ajetaan alas ja yksityisiä palveluja suositaan.

Venäjä
unohtui

Lapintie nosti pari viikkoa sitten esiin ajatuksen Suomesta ajamassa Venäjää Euroopan unionin jäseneksi. Sitä ei selonteossa mainita. Sen sijaan hallitus pitää tavoitteena kaikkien Pohjoismaiden ja Länsi-Balkanin maiden jäsenyyttä.

– Ei ole hallitus ymmärtänyt Venäjä-ajatusta ollenkaan, Lapintie hymähtää.

– Ehdokasmaiden kansalaisten kannalta tärkeää on kuitenkin EU-jäsenyyden vaatima yhteiskunnallinen kehitys, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteet. Siksi en sulkisi pois Venäjää sen enempää kuin Länsi-Balkanin maitakaan.