KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Bisnes tässä, missä kansalainen?

Byrokratiaa ja bisnestä. Näin kiteyttävät Vasemmistoliiton Minna Sirnö ja Annika Lapintie hallituksen EU-selonteon.

TUULA KÄRKI
16.4.2009 6.50

Vasemmistoliitto arvostelee hallituksen EU-selontekoa tsaristiseksi

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Minna Sirnölle hallituksen viime viikolla antama EU-selonteko oli positiivinen yllätys.

– Se tunnistaa monta EU:n tämänhetkistä ongelmaa, kuten laajentumiseen ja päätöksentekoon liittyvät ongelmat.

Mutta:

ILMOITUS
ILMOITUS

– Selonteon ihmisnäkemys on perinteinen EU-näkemys. Ihminen on tuotannontekijä. Selonteosta puuttuu työelämän kehittäminen ja se, miten säädellä rahan liikkeitä niin, että ihmisillä säilyvät työ ja toimeentulo. Myös demokratia ja tasa-arvo ovat sivuroolissa.

Sirnö itse olisi kirjannut selontekoon kolme viestiä: 1) työelämälle pitää saada yhteiset pelisäännöt Euroopan unionissa, 2) ihminen ei ole kauppatavaraa, 3) rahanteon tulee olla kontrollissa.

Kansalaisuutta
vahvistettava

Tänään Vasemmistoliiton ryhmäpuheen eduskunnan selontekokeskustelussa pitävä Sirnö kaipaa panoksia erityisesti kansalaisuuden vahvistamiseen.

– Jo nyt nähdään eri puolilla Eurooppaa, että kansalaiset äänestävät suoralla toiminnalla, kun muita vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole, hän sanoo.

– Tässä ei kerrota, miten aktiivinen kansalaisuus mahdollistetaan. Selonteon ajatusmalli on aika tsaristinen.

Myös toinen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja euroehdokas Annika Lapintie on samoilla linjoilla: byrokratia painottuu.

– Merkittävimmäksi uudistusesitykseksi nostetaan EU:n budjettikauden määritteleminen. Sen sijaan pitäisi ottaa kantaa siihen, miten huolehtia köyhyyden poistamisesta ja siitä, että jäsenmaissa riittää verovaroja kansalaisten tukemiseen.

Lapintien mielstä selonteosta näkee, että oikeistohallitus ei tunnista todellisia ongelmia.

– Eletään pääoman ja suuryritysten ehdoilla kritisoimatta niitä yhtään.

Hän puuttuisi verotukseen unionin tasolla.

– Olemme Vasemmistoliitosta tarjonneet mallia verotuksen minimeistä, hän muistuttaa.

Rahan liikkeet,
talouden ehdot

Sirnö toteaa, että asiat, joita selonteossa käsitellään yksityiskohtaisesti, liittyvät rahan liikkeisiin.

– Toimitaan puhtaasti talouden ehdoilla.

Mutta eikö bisnes tuota hyvinvointia?

– Meillä on aika tuoretta kokemusta siitä, miten bisnes globaalisti on tuottanut katastrofia, Sirnö kuittaa.

Hän kuitenkin kiittää pohdintoja Euroopan yhteisestä finanssivalvonnasta. Sirnökin tarjoaa lisäksi lääkkeeksi verotuksen muutoksia ja veroparatiisien sulkemista.

– Samalla pitäisi miettiä, miten rahaa tulisi tehdä. Nyt heinäsirkkakapitalismi kukoistaa, kun firmat siirtyvät maasta toiseen kitkettyään edellisestä kaikki tuet ja hyödyt.

Lehmän-
kauppoja

Lapintien tavoin Sirnö pitää nurinkurisena selonteon kiitosta saanutta kritiikkiä EU:n budjettikäytäntöihin.

– Suomen hallituksen asettamia menokehyksiä ei saa kotimaassa arvostella, mutta sama hallitus antaa kovaa kritiikkiä EU:n kehysjärjestelmästä, Sirnö kummastelee.

Sirnön lempilause selonteossa kuuluu kuitenkin näin: ”Suomen EU-vaikuttamisessa edellytetään aiempaa suurempaa ketteryyttä muun muassa vaihtokauppojen teossa.” Näin lausutaan Suomen tahtotilasta vuoteen 2020.

– Kuulostaa ihan lehmänkaupoilta, Sirnö ilakoi.

– Vaikka se olisi realismia, ei se voi olla tavoite vuoden 2020 EU:ssa.

Sirnö kritisoi myös selonteon pohdintoja suljetuista markkinoista, kun samalla kiitetään sitä, että EU:n ulkopuolisilta alueilta on kyetty merkittävästi poistamaan kaupan esteitä.

– Tuntuu vähän siirtomaa-ajan ajatukselta, että kun sisämarkkinat on turvattu, muu maailma on riistaa.

Kehitysapu
tuo turvaa

Lapintie kiittää sitä, että Suomi sitoutuu selonteossakin YK:n asettaman kehitysaputavoitteeseen, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hän suhtautuu asiaan kuitenkin skeptisesti.

– Suomessa kehitysapu tuntuu aina käytännössä jäävän lapsipuolen asemaan.

Hän toteaa, että EU on ollut esimerkiksi Yhdysvaltoja aktiivisempi toimija kehitysavussa.

– Kehitysapu on turvallisuustekijä. Mieluummin nostetaan kehitysapua kuin satsataan sotilaalliseen Eurooppaan.

Sirnö laskee selonteon isoksi miinukseksi myös sen, että Euroopan unionin ei muisteta olevan rauhanjärjestö.

– Käsitys turvallisuudesta ja kriisinhallinnasta lähtee siitä, että mennään paikalle, kun kriisi on jo totta sen sijaan, että pyrittäisiin ehkäisemään kriisejä.

Reaktiivisuudesta
aktiivisuuteen

Selonteossa korostetun Suomen roolin aktiivisena EU-toimijana Sirnö toivoo vihdoin toteutuvan.

– Toki pitää olla aktiivinen, sitä vartenhan kansalliset toimijat ovat EU:ssa. 15 viime vuotta Suomi on kuitenkin ollut enemmän reaktiivinen ja toiminut vain, jos EU:sta on ollut tulossa jotakin MTK-tyyppisten järjestöjen etujen vastaista.

Perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion asioita Suomi ei ole ajanut.

– Suomi olisi voinut unionissa puuttua siihen, millä ehdoilla julkista sektoria ajetaan alas ja yksityisiä palveluja suositaan.

Venäjä
unohtui

Lapintie nosti pari viikkoa sitten esiin ajatuksen Suomesta ajamassa Venäjää Euroopan unionin jäseneksi. Sitä ei selonteossa mainita. Sen sijaan hallitus pitää tavoitteena kaikkien Pohjoismaiden ja Länsi-Balkanin maiden jäsenyyttä.

– Ei ole hallitus ymmärtänyt Venäjä-ajatusta ollenkaan, Lapintie hymähtää.

– Ehdokasmaiden kansalaisten kannalta tärkeää on kuitenkin EU-jäsenyyden vaatima yhteiskunnallinen kehitys, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteet. Siksi en sulkisi pois Venäjää sen enempää kuin Länsi-Balkanin maitakaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
05

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään