KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Bisnes tässä, missä kansalainen?

Byrokratiaa ja bisnestä. Näin kiteyttävät Vasemmistoliiton Minna Sirnö ja Annika Lapintie hallituksen EU-selonteon.

TUULA KÄRKI
16.4.2009 6.50
Fediverse-instanssi:

Vasemmistoliitto arvostelee hallituksen EU-selontekoa tsaristiseksi

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Minna Sirnölle hallituksen viime viikolla antama EU-selonteko oli positiivinen yllätys.

– Se tunnistaa monta EU:n tämänhetkistä ongelmaa, kuten laajentumiseen ja päätöksentekoon liittyvät ongelmat.

Mutta:

ILMOITUS
ILMOITUS

– Selonteon ihmisnäkemys on perinteinen EU-näkemys. Ihminen on tuotannontekijä. Selonteosta puuttuu työelämän kehittäminen ja se, miten säädellä rahan liikkeitä niin, että ihmisillä säilyvät työ ja toimeentulo. Myös demokratia ja tasa-arvo ovat sivuroolissa.

Sirnö itse olisi kirjannut selontekoon kolme viestiä: 1) työelämälle pitää saada yhteiset pelisäännöt Euroopan unionissa, 2) ihminen ei ole kauppatavaraa, 3) rahanteon tulee olla kontrollissa.

Kansalaisuutta
vahvistettava

Tänään Vasemmistoliiton ryhmäpuheen eduskunnan selontekokeskustelussa pitävä Sirnö kaipaa panoksia erityisesti kansalaisuuden vahvistamiseen.

– Jo nyt nähdään eri puolilla Eurooppaa, että kansalaiset äänestävät suoralla toiminnalla, kun muita vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole, hän sanoo.

– Tässä ei kerrota, miten aktiivinen kansalaisuus mahdollistetaan. Selonteon ajatusmalli on aika tsaristinen.

Myös toinen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja euroehdokas Annika Lapintie on samoilla linjoilla: byrokratia painottuu.

– Merkittävimmäksi uudistusesitykseksi nostetaan EU:n budjettikauden määritteleminen. Sen sijaan pitäisi ottaa kantaa siihen, miten huolehtia köyhyyden poistamisesta ja siitä, että jäsenmaissa riittää verovaroja kansalaisten tukemiseen.

Lapintien mielstä selonteosta näkee, että oikeistohallitus ei tunnista todellisia ongelmia.

– Eletään pääoman ja suuryritysten ehdoilla kritisoimatta niitä yhtään.

Hän puuttuisi verotukseen unionin tasolla.

– Olemme Vasemmistoliitosta tarjonneet mallia verotuksen minimeistä, hän muistuttaa.

Rahan liikkeet,
talouden ehdot

Sirnö toteaa, että asiat, joita selonteossa käsitellään yksityiskohtaisesti, liittyvät rahan liikkeisiin.

– Toimitaan puhtaasti talouden ehdoilla.

Mutta eikö bisnes tuota hyvinvointia?

– Meillä on aika tuoretta kokemusta siitä, miten bisnes globaalisti on tuottanut katastrofia, Sirnö kuittaa.

Hän kuitenkin kiittää pohdintoja Euroopan yhteisestä finanssivalvonnasta. Sirnökin tarjoaa lisäksi lääkkeeksi verotuksen muutoksia ja veroparatiisien sulkemista.

– Samalla pitäisi miettiä, miten rahaa tulisi tehdä. Nyt heinäsirkkakapitalismi kukoistaa, kun firmat siirtyvät maasta toiseen kitkettyään edellisestä kaikki tuet ja hyödyt.

Lehmän-
kauppoja

Lapintien tavoin Sirnö pitää nurinkurisena selonteon kiitosta saanutta kritiikkiä EU:n budjettikäytäntöihin.

– Suomen hallituksen asettamia menokehyksiä ei saa kotimaassa arvostella, mutta sama hallitus antaa kovaa kritiikkiä EU:n kehysjärjestelmästä, Sirnö kummastelee.

Sirnön lempilause selonteossa kuuluu kuitenkin näin: ”Suomen EU-vaikuttamisessa edellytetään aiempaa suurempaa ketteryyttä muun muassa vaihtokauppojen teossa.” Näin lausutaan Suomen tahtotilasta vuoteen 2020.

– Kuulostaa ihan lehmänkaupoilta, Sirnö ilakoi.

– Vaikka se olisi realismia, ei se voi olla tavoite vuoden 2020 EU:ssa.

Sirnö kritisoi myös selonteon pohdintoja suljetuista markkinoista, kun samalla kiitetään sitä, että EU:n ulkopuolisilta alueilta on kyetty merkittävästi poistamaan kaupan esteitä.

– Tuntuu vähän siirtomaa-ajan ajatukselta, että kun sisämarkkinat on turvattu, muu maailma on riistaa.

Kehitysapu
tuo turvaa

Lapintie kiittää sitä, että Suomi sitoutuu selonteossakin YK:n asettaman kehitysaputavoitteeseen, 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hän suhtautuu asiaan kuitenkin skeptisesti.

– Suomessa kehitysapu tuntuu aina käytännössä jäävän lapsipuolen asemaan.

Hän toteaa, että EU on ollut esimerkiksi Yhdysvaltoja aktiivisempi toimija kehitysavussa.

– Kehitysapu on turvallisuustekijä. Mieluummin nostetaan kehitysapua kuin satsataan sotilaalliseen Eurooppaan.

Sirnö laskee selonteon isoksi miinukseksi myös sen, että Euroopan unionin ei muisteta olevan rauhanjärjestö.

– Käsitys turvallisuudesta ja kriisinhallinnasta lähtee siitä, että mennään paikalle, kun kriisi on jo totta sen sijaan, että pyrittäisiin ehkäisemään kriisejä.

Reaktiivisuudesta
aktiivisuuteen

Selonteossa korostetun Suomen roolin aktiivisena EU-toimijana Sirnö toivoo vihdoin toteutuvan.

– Toki pitää olla aktiivinen, sitä vartenhan kansalliset toimijat ovat EU:ssa. 15 viime vuotta Suomi on kuitenkin ollut enemmän reaktiivinen ja toiminut vain, jos EU:sta on ollut tulossa jotakin MTK-tyyppisten järjestöjen etujen vastaista.

Perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion asioita Suomi ei ole ajanut.

– Suomi olisi voinut unionissa puuttua siihen, millä ehdoilla julkista sektoria ajetaan alas ja yksityisiä palveluja suositaan.

Venäjä
unohtui

Lapintie nosti pari viikkoa sitten esiin ajatuksen Suomesta ajamassa Venäjää Euroopan unionin jäseneksi. Sitä ei selonteossa mainita. Sen sijaan hallitus pitää tavoitteena kaikkien Pohjoismaiden ja Länsi-Balkanin maiden jäsenyyttä.

– Ei ole hallitus ymmärtänyt Venäjä-ajatusta ollenkaan, Lapintie hymähtää.

– Ehdokasmaiden kansalaisten kannalta tärkeää on kuitenkin EU-jäsenyyden vaatima yhteiskunnallinen kehitys, kansalaisoikeudet ja oikeusvaltion periaatteet. Siksi en sulkisi pois Venäjää sen enempää kuin Länsi-Balkanin maitakaan.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Uusimmat

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
04

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
05

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset