Imatralle muuttaa enemmän väkeä kuin sieltä lähtee pois – näin ensimmäisen kerran 25 vuoteen.
Rajussa rakennemuutoksessa ollut teollisuus kehittyy sekin: esimerkiksi Stora Enso työllistää ja Tetrapak avaa uuden tehtaan.
Kaupunginjohtaja Pertti Lintunen vaikuttaa tyytyväiseltä, vaikka monenlaisia pullonkauloja ja muita ahtaumia on kehityksen tiellä.
– Ennen kaikkea ne koskevat liikennettä ja muuta logistiikkaa. Matkailussa ja henkilöliikenteessä kasvu on ollut huimaa, ja se jatkuu. Mainitaan vain yksi luku: Imatralla yöpyy yhden vuoden aikana hotelleissa noin 100 000 venäläistä matkailijaa, Lintunen kertoo.
Se merkitsee keskimäärin 275 yöpymistä joka päivä. Kun sen kertoo sadalla, saa arvioiduksi hotelleihin jääväksi rahaksi noin 10 miljoonaa euroa.
Tämä ei ole tarkka luku, mutta suuntaa-antava.
– Tässä ollaan jossakin mielessä palaamassa aikaan ennen vuotta 1917. Pietarin ja muun lähialueen vaikutus kehitykseemme kasvaa koko ajan. Matkailu ja ostosten teko on parantanut teollisuuden muutosten mukanaan tuomia haavoja, Pertti Lintunen sanoo.
Investoinnit tuoneet jo tulosta
Sekä yksityiset että valtio ovat toki jo investoineet kaakkoisen Suomen kehittämiseen siitäkin näkökulmasta, että Lähi-Venäjän merkitys on suuri.
– Venäjällä on merkitystä erityisesti kolmelle kaakkoiselle maakunnalle, ja lähinnä matkailun ja ostosmatkojen kautta. Hyvä esimerkki Venäjän läheisyydestä johtuvista investoinneista on Holiday Club Lappeenrannassa. Tähän matkailukeskukseen on investoitu jo 100 miljoonaa ja investoidaan vielä 200 miljoonaa euroa, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Timo Puttonen kertoo.
Myös kaupunginjohtaja Pertti Lintunen on tyytyväinen matkailun kehitykseen. Samalla kun määrät ovat kasvaneet, ovat matkustamisen syyt monipuolistuneet.
– Enää ei voi puhua pelkästään perinteisestä matkailusta, sillä esimerkiksi venäläiset kaunoluistelijat ja tenniksen pelaajat varaavat halleistamme aikoja ja käyvät Imatralla harjoittelemassa, hän kertoo.
Lisäväyliä molemmin puolin
Saimaan kanavan vuokrasopimus on uusittu 50 vuodeksi. Tie- ja rautatiehankkeita on meneillään kummallakin puolella rajaa, mutta Suomen puolella ei maakuntajohtajaa ja Imatran kaupunginjohtajaa tyydyttävästi.
– Suomessa on liikennepolitiikkaa suunniteltu liiaksi siitä näkökulmasta, miten päästä Helsinkiin. Meille tämä on jopa toisarvoinen kysymys, sillä mitä onkaan Helsinki 6-7 miljoonan asukkaan lähialueemme rinnalla, Timo Puttonen pohtii.
Allegro-junien tulo Vainikkala–Viipuri-radalle lisää painetta avata Imatran rautatieyhteys kansainväliselle liikenteelle ja saada väli Luumäki-Imatra kaksiraiteiseksi.
Tämä on myös teollisuuden intressissä. Nyt rautateitse tuodaan Imatran kautta lähinnä vain puutavaraa. Suomalaisyritysten vienti muualle Eurooppaan ei voi tapahtua tätä kautta. Samoin Svetogorskin International Paperille tästä yhteydestä ei juuri ole hyötyä.
– Venäjän puolella tiedän olevan intressiä myös matkustajaliikenteen lisäämiseksi. Näillä kulmilla on kuljettu junilla jo 120 vuotta, uudesta asiasta ei ole kyse, Pertti Lintunen sanoo.
Heijastusta muuallekin Suomeen
Suomessa nähdään venäläisten matkailijoiden merkitys jo Turkua ja Lappia myöten, mutta eniten naapurit liikkuvat ja käyttävät rahaa Kaakkois-Suomessa.
– Jos ja kun viisumivapaus tulee, siihen on varauduttava. Se merkitsisi matkustajamäärien moninkertaistumista. Rajanylityspaikat ovat jo nyt toimintojensa äärirajoilla, vaikka niihin on investoitu, maakuntajohtaja Timo Puttonen sanoo.
Hänen mielestään tulisi ymmärtää niin liikenne- kuin ympäristöministeriössä, että kaakkoisen Suomen kehittäminen palvelee koko maata. Esimerkiksi raide- ja tiehankkeet tukevat myös omaa teollisuutta.
– Meidän tulisi pystyä jatkamaan rakentamista 6-tien ja rajan välisellä alueella. Siellä on nyt yksi liiketontti, jonka ottanee Ikea, mutta mitä tarjotaan muille? Puttonen tuumii.
Maantie- ja rautatieliikenteen ohella kehittyy lentoliikenne. Lappeenrannasta pääsee jo nyt Riikaan ja tulevaisuudessa myös Kööpenhaminaan, ja niistähän pääsee vaikka mihin.
– Tämän vuoksi Lappeenrannan kenttää on katsottava myös sillä silmällä, että se on Pietarin ulkomaanliikenteen kakkoskenttä, Timo Puttonen sanoo.
lehti 