Puolueiden ulkopuolisen ja intressitaustaisen vaalirahan osuus on kokonaisuuden kannalta varsin vähäistä. Se osuus on myös kaventunut. Ehdokkaiden oma rahoitus ja yksityishenkilöiden tuki ovat sen sijaan kasvaneet vuosituhannen vaihteesta.
Nämä tiedot käyvät ilmi valtiotieteiden tohtori Tomi Venhon vaalirahatutkimuksesta En tiedä – en muista – en kommentoi, jota Kunnallisalan kehittämissäätiö rahoitti.
Ehdokkaiden ja puolueiden kokonaiskulut viime vuoden eduskuntavaaleissa olivat arviolta 35 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 eurovaaleihin käytettiin noin kymmenen miljoonaa euroa ja neljä vuotta sitten kuntavaaleissa noin 20 miljoonaa euroa.
Yritysten tuki ehdokkaiden vaalibudjeteista on laskenut vuoden 1999 eduskuntavaalien 30 prosentista vuoden 2011 vaalien noin 20 prosenttiin. Vastaavasti ehdokkaiden omarahoituksen osuus on kasvanut samana aikana vajaasta 30 prosentista vajaaseen 40 prosenttiin. Myös yksityishenkilöiden lahjoitusten määrä on lisääntynyt viidestä prosentista 16 prosenttiin.
Puoluetuella iso merkitys
Puolueissa rahoitus on perustunut eri vaaleissa ensisijassa valtion puoluetukeen ja piirijärjestöillä oman yhteisön sisältä koottuihin varoihin. Ehdokkaat ovat pääosan käyttäneet omaa rahaansa.
Tutkijan mukaan vaalirahakohun myötä on nähty, miten altis poliittinen järjestelmä on ollut pienenkin ulkopuolisen tuen vaikutuksille.
Ehdokkaat lähtevät vaaleihin hyvin erilaisilla budjeteilla. Kuntavaaleissa 2008 ehdokkaiden keskimääräiset kampanjabudjetit olivat vajaat 400 euroa, vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 11 000 euroa ja 2008 eurovaaleissa jo 20 000 euroa.
Erot näkyvät myös valituksi tulleiden edustajien vaalibudjeteissa. Kunnanvaltuutettujen tyypillisimmät budjetit olivat satoja euroja. Muutamassa suurimmassa kaupungissa keskikulut kohosivat jo useisiin tuhansiin euroihin. Vastaavasti kansanedustajilla keskimääräiset budjetit olivat viimeksi noin 35 000 ja europarlamentaarikoilla 72 000 euroa.
Perinteinen mainonta jyllää
Vaalikustannusten perusteella kampanjointi Suomessa tukeutuu perinteisiin keinoihin. Puolueet keskittyvät yhä lehtimainontaan. Televisiomainonnan osuus on jopa kaventunut 1990-luvun huippuvuosista. Ehdokkailla pääosa budjeteista kuluu lehtimainontaan ja muihin painotuotteisiin.
Eduskuntavaalien kampanjointi on muuttunut ehdokasvetoisemmaksi. Lisäksi puolueorganisaatioiden sisällä vaalityö on painottunut keskusjärjestöjen suuntaan.
Vaalikoneet, kotisivut, blogit ja sosiaalinen media tarjoavat tutkijan mukaan edullisen väylän kampanjointiin, ja niitä myös käytetään yhä laajemmin ja tehokkaammin.
lehti 