Uudellamaalla suhtautuminen valtiovarainministeriön kuntarakennetyöryhmän esitykseen kuntauudistuksen selvitysalueista on jyrkimmän kielteistä Espoon ja Vantaan lisäksi maakunnan kaikkein pienimmissä kunnissa. Poikkeuksen pienten joukossa muodostaa maakunnan pienin, 1 500 asukkaan Karjalohja, jonka liittyminen Lohjaan toteutuu ensi vuoden alusta.
Työryhmä esittää Uudellemaalle yhdeksää kuntajakoselvitysaluetta.
Uudenmaan kuntien edustajat olivat keskiviikkona koolla Helsingissä.
Messukeskuksessa kuultiin kaikkien 29 kunnan viralliset puheenvuorot. Niistä 15 oli selkeän kielteisiä ja oma kunta haluttiin säilyttää itsenäisenä, viisi puheenvuoroa oli myönteisiä. Viidessä puheenvuorossa uudistuksesta löydettiin niin myönteisiä kuin kielteisiäkin näkemyksiä ja kolmessa puheenvuorossa ei otettu kantaa puolesta eikä vastaan.
Kielteiset kannanotot voi jakaa toisaalta uudistusta enemmänkin periaatteessa ja toisaalta erityisesti oman kunnan kohdalla vastustaviin.
Toiveena toinen lausuntokierros
Askolan ja Helsingin puheenvuorojen voi katsoa edustaneen puheenvuorojen ääripäitä.
Askolan kunnanjohtaja Simo Sorsa katsoi, ettei rajoja siirtelemällä saada uudistuksia aikaan. Hänen mielestään kuntauudistuksen toteuttaminen valtiovarainministeriön työryhmän esittämällä tavalla vie Suomen takaisin kolhoosi- ja komentotalouteen.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen piti sen sijaan työryhmän esityksiä perusteltuina. Hän muun muassa katsoi segregaation kuntien välillä poistuvan pääkaupunkiseudulla parhaiten työryhmän esittämällä tavalla, yhdistämällä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdeksi kaupungiksi.
Pajusen kanssa eri mieltä oli Espoon valtuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi (vihr). Hänen mielestään Pajusen kannattama esitys johtaa byrokratian lisääntymisen ja kiihdyttää rakenteellista eriytymiskehitystä. Espoo ja eräät muut kuntien välistä yhteistyötä korostaneet kunnat hakisivat rakenneratkaisuja jonkinlaisesta aluehallintomallista. Kasvi vaati omaa selvitysryhmää metropolialueelle kuntaliitoksen sijaan.
Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen (sd.) kannatti metropoliratkaisua yhtä jyrkästi kuin vastusti pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä.
Yksi selkeimpiä vaatimuksia liittyi kuntien vaikutusmahdollisuuksista kiinnipitämiseen. Uudistuksen aikataulu on nyt ollut kireä ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) toivottiin taipuvan toiseen, syksyllä toimeenpantavaan lausuntokierrokseen kunnissa.
Väärä marssijärjestys
Useat puhujat ihmettelivät marssijärjestystä uudistuksessa. Marssijärjestystä pidettiin vääränä, kun muutosta ajetaan ensin kuntarakenteeseen ja vasta sen jälkeen otetaan asialistalle palvelut ja vastuunjako valtion kanssa. Selvitystä kuntien tehtävistä on valtiovarainministeriön kuntaosastolla vasta alettu tehdä. Sekin aiheuttaa hämmennystä kunnissa.
Tähän liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Kuntauudistuksen kanssa tulisi Uudenmaan monen kuntapäättäjän mielestä odottaa siinä etenemistä.
Mahdollisuudet lähidemokratian toteuttamiseen suuressa kuntakoossa oli usean puhujan huolen aiheena.
Vain yhdessä puheenvuorossa puututtiin kuntauudistuksen vaikutukseen henkilöstön asemaan. Porvoon valtuuston puheenjohtaja Kaj Bärlund (sd.) muistutti kunnan vastuusta henkilöstöstään.
Karkkila uskoo selviytyvänsä
Karkkila on yksi Uudenmaan kunnista, joiden yhteenliittämistä naapuriin perustellaan valtiovarainministeriössä taloudella.
Valtuuston puheenjohtaja Salla Salo (vas.) kertoi, ettei Karkkilassa olla vielä muodostettu yhteistä kantaa liitokseen Vihdin kanssa. Tunteita kuntauudistushankkeesta hän kuvasi ristiriitaisiksi.
– Hyvää työryhmän esityksessä on se, ettei Karkkilaa olla liittämässä Lohjaan. Vihti-vaihtoehto on parempi, mutta ei ilman ongelmia sekään.
Salon mukaan kokemukset Vihdin kanssa esimerkiksi terveystoimen yhteistyöstä eivät ole olleet niinkään hyviä. Hän katsoi myös, ettei kahden velkaisen kunnan yhdistäminen välttämättä ole järkevää.
Karkkilalaisten mielestä heidän kotikaupunkinsa on tällä hetkellä kooltaan kompakti ja he uskovat, että kaupunki voi menestyä ja selviytyä palveluista panostamalla jatkossakin yhteistyöhön.
Katainen vetosi vastuuntuntoon
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vetosi, ties monennenko kerran, uusmaalaisten kuulijoidensa vastuuntuntoon puolustaessaan hallituksen kärkihankkeisiin lukeutuvaa kuntauudistusta.
Kuntarakenteen uudistus on hänen mukaansa yksi osatekijä hallituksen pyrkiessä ratkaisemaan julkistalouden ongelmia. Niistä selviytyäkseen maa tarvitsee vahvoja, elinkelpoisia ja kasvukykyisiä kuntia.
Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen vähentäminen on Kataisen mielestä poissuljettu mahdollisuus, Se ei kuitenkaan estä pohtimasta mitä kuntien tehtäviin kuuluu tulevaisuudessa. Tehtävien siirtäminen valtiolle on yksi mahdollisuus, mutta Katainen muistutti, ettei siirto vähennä kuntalaisen verotaakkaa.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) lupasi puheenvuorossaan, että metropolilaki selvitetään erikseen ja korosti lähidemokratian säilyttämisen tärkeyttä. Hän katsoi, että pääkaupunkiseudun kohtuuttomiin asumiskustannuksiin löytyisi ratkaisuja kuntauudistuksesta.
lehti 