KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Friikku median ihmemaassa

Tuula-Liina Varis
27.3.2012 11.15
Fediverse-instanssi:

Maria Vartiainen on vapaa toimittaja. Hän on yrittäjäksi pakotettu friikku, jolla ei ole työsuhteen turvaa eikä mitään tekijänoikeuksia juttuihinsa. Niitä voidaan Lehti-nimisen lööppijulkaisun toimituksessa muokata niin, ettei kirjoittaja niitä omikseen tunnista. Marialla ei ole myöskään mitään sananvaltaa palkkioihinsa.

Maria on toimeksiantajansa saneluvallan alainen ”mediahuora”, joka käy ympärivuorokautista elojäämiskamppailua elättääkseen itsensä ja poikansa. Hän myy ilman ehtoja Lehdelle kaiken aikansa, myös sen ajan, joka kuuluisi hänen pojalleen. Hän myy toisten elämät ja oman ja poikansakin elämän.

Venla Hiidensalon esikoisromaani Mediahuora kuvaa railakkaasti mediamaailmaa, jossa eivät merkitse tosiasiat vaan tunnustukselliset tarinat. Maria on allekirjoittanut avustajasopimuksen, joka antaa mediatalolle rajattomat oikeudet hänen tekstiinsä. Marialle jää vain oikeudellinen vastuu ja vahingonkorvaukset.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sadat avustajat ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta Sanoma Magazinesin tarjoamaa orjakontrahtia. Se merkitsee töiden loppumista.

Romaanin mediamaailma orjakontrahteineen on niin irvokas, absurdi ja painajaismainen, että parodiaahan sen täytyy olla. Mutta ei se ole. Mediahuoraan sopii nakutettuna Paavo Haavikon maksiimi: ”Parodia on käynyt mahdottomaksi. He tekevät sen itse.”

Ei jää epäselväksi, minkä konsernin lasipalatsi on ollut esikuvana sille mediatalolle, jossa Marian leipäpuuna toimivaa Lehteä tehdään.

Vartiaisen työelämä on totta sadoille journalisteille ja valokuvaajille. Se on totta myös kirjailijoille ja muille taiteellisissa ammateissa toimiville. Muutettavat muuttaen se on arkea satoihin tuhansiin nousevalle ihmisjoukolle, joka työllistää itsensä omassa työssään, yrittäjiksi pakotettuna, vailla kunnon työsuhde- ja sosiaaliturvaa.

Tämä joukko kasvaa kasvamistaan, siitä huolehtii työelämän kehitys. Nykyinen kilpailulainsäädäntö pitää huolen heidän asemansa heikkoudesta. Heidän ammattijärjestönsä ei voi kollektiivisesti neuvotella eikä sopia heidän nimissään. Heidän kanssaan ei neuvotella myöskään yksityisesti, ehdot sanellaan heille. Jos ei kelpaa, portin takana seisoo jonossa niitä, joille kelpaa.

Julkisuuteen on noussut Sanoma-konsernin armoton sanelupolitiikka, mutta samaan tyyliin toimivat monet muutkin mediatalot, kuten Bonnier ja A-lehdet. Kirjailijoiden on syytä seurata tätä menoa tarkasti. Kokemus on osoittanut, että mediataloissa keksityt kohtuuttomuudet löytyvät hyvin äkkiä myös kustannussopimuksista. Niitä löytyy jo.

Sanoma-konsernin viimeisin sopimuskiista on nostanut ammattikunnan keskuudessa ”toimittajien arabikevääksi” kutsutun kapinan. Sadat avustajat ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta Sanoma Magazinesin tarjoamaa orjakontrahtia. Se merkitsee töiden loppumista. Se on kauhea tilanne, sillä friikun työttömyysturva on kehnoakin kehnompi, koska hän ei ”yrittäjänä” voi olla ammattijärjestönsä työttömyyskassan jäsen. On suurta rohkeutta, että joukkovoima mielivaltaa vastaan kuitenkin nousee.

Näkisipä vielä sen, että mediatalojen työsuhteiset kollegat liittyisivät yhteisrintamaan. He saivat pari vuotta sitten huomattavaa tukea niin median kuin kirjallisuuden kentältä, kun heidän tekijänoikeuksiaan yritettiin heikentää niin sanotulla työsuhdeolettamalla.

Nyt olisi heidän vuoronsa osoittaa solidaarisuutta. Yhteisen edun tajuko puuttuu? Vai rohkeus? Onhan aina olemassa riski, että on yhtäkkiä itse vapaan yrittäjän asemassa.

Venla Hiidensalo katsoo haastattelussaan (Journalisti 8.3.) median kentän muutosten vaikuttavan myös journalismin tasoon. ”Journalistinen kriittisyys häviää, kun kokeneiden toimittajien tilalle haalitaan tekijöitä, jotka ovat valmiit tekemään mitä vain halvalla. Aikoinaan toimittajat olivat arvostettuja vallan vahtikoiria. Nyt meistä on tulossa hyvinvointijuttujen askartelijoita, jotka juoksevat skandaalien perässä.”

Freen ja mediatalon suhteen hän määrittelee ”hirveän ahdistavaksi pakkoavioliitoksi, jossa raiskaaminen, hakkaaminen ja myyminen on täysin laillista”.

Epäilemättä mediatalojen toiminta ilmentää ajan henkeä, samaa röyhkeää ahneutta, jota edustavat huippujohtajien jättioptiot ja -palkkiot.

Journalistin haastattelema tekijänoikeusasioiden asiantuntija, professori Jukka Kemppinen väittää Sanoman avustajasopimusta lainvastaiseksi, tehottomaksi ja siten mahdottomaksi. Vaatimus avustajasopimuksen allekirjoittamisesta töiden loppumisen uhalla voi olla määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Rikosoikeudellista vastuuta ei voi siirtää millään sopimuksella. Kaksi osapuolta ei voi vaikuttaa kolmannen asemaan. Vaikka Sanoma ja toimittaja sopivat juttuun liittyen mitä tahansa, kuvattavalla ja haastateltavalla ovat ne oikeudet, jotka heille lain mukaan kuuluvat.

Kemppinen löytää avustajasopimuksesta niin paljon juridisia mahdottomuuksia, että hän toivoo Sanoman hankkivan nykyisten sijaan kunnon juristit.

Kuinka pitkälle pitää vapaiden toimittajien, kirjailijoiden ja muiden taiteilijoiden sekä ylipäätään itsensä omassa työssään työllistävien kurjuudessa ja orjuudessa mennä, ennen kuin valtiovalta tosissaan tarttuu asiaan?

Journalistisissa ja taiteellisissa ammateissa toimivien suurelle enemmistölle yrittäjän ammatillinen status ei sovi ollenkaan. Suuri osa kirjailijoista ansaitsee niin vähän, että heillä ei edes ole oikeutta yel-vakuutukseen. Apurahojen sosiaaliturva taas on niin heikko, että 30 vuodessakaan se ei tekijälle tuota edes takuueläkkeen määrää. Kollektiivisen neuvotteluapparaatin puuttuminen on vakava oikeusturvaongelma.

Vain ammatillisen statuksen perusteellinen remontti, joka antaa ammattijärjestöille oikeuden kollektiiviseen sopimiseen ja edunvalvontaan, voi katkaista mielivallan kierteen. Kohtuuttomia käytäntöjä ei saisi sallia minkään lainsäädännön verukkeella missään työelämässä.

Tosiasiat on tiedetty vuosia. Mikä mättää, ettei asiaan ole jo tartuttu kaksin käsin?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

Moskovalaisia Punaisen torin sisäänkäynnillä. Venäjän valtio on lainsäädännön ja leimaavan puheen avulla järjestelmällisesti pyrkinyt eristämään lhbtiqa+-yhteisön.

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
02

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset