Hoidon valvonta tehostuu, henkilöstömitoitusta ei tule
Ikäihmisen toimintakyky ratkaisee vastedes, millaiseksi hänen palvelutarpeensa muodostuu. Nykyisin palvelutarve arvioidaan kaikilta 80 vuotta täyttäneiltä. Ikäraja poistuu, kun vanhuspalvelulaki astuu voimaan ensi vuoden aikana.
Tarkoituksena on, että ikäihmiset suoriutuvat itsenäisesti kotonaan palveluiden turvin. Jokaiselle palvelun piirissä olevalle vanhukselle osoitetaan vastuuhenkilö, joka auttaa häntä palveluiden saannissa.
Toinen suuri muutos koskee vanhuspalveluiden valvontaa. Hoiva- ja vanhainkotien omavalvontaa ryhdytään seuraamaan entistä tarkemmin. Samalla hoitohenkilökunnalle tulee oikeus kertoa epäkohdista valvontaviranomaisille. Nykyisin henkilökunta ei ole uskaltanut kertoa epäkohdista ulkopuolisille vaitiolovelvollisuuden takia.
Torstaina peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille luovutettu uusi luonnos vanhuspalvelulaista lisää merkittävästi vanhuspalveluiden valvontaa, mutta kaivattuja minimimääriä henkilöstön mitoitukseen luonnoksessa ei ole.
Peruspalveluministerin mukaan henkilöstömitoituksista ei ole tarpeen säätää lailla, sillä lakiluonnoksessa olevat henkilöstön ja hoidon laatukriteerit ohjaavat kuntia hyvin tarkkaan. Mikäli laki ei korjaa epäkohtia, ministeri on valmis määräämään henkilömitoituksesta asetuksella.
Valmisteluryhmään osallistunut professori Sirkka-Liisa Kivelä kiitteli etenkin valvonnan lisäämistä.
– Vanhuspalveluiden valvonta ei toteudu tasaisesti ympäri Suomea. Kunnille tulee selvä omavalvontavelvoite niin omien kuin ostopalveluiden osalta.
Kiireetön palvelu kolmessa kuukaudessa
Iäkkäälle henkilölle tulee lakiluonnoksen mukaan järjestää kiireetön palvelu kolmessa kuukaudessa päätöksen tekemisestä. Kiireellisissä tapauksissa palvelu pitää järjestää viipymättä. Lisäksi tiedot odotusjonoista pitää julkistaa.
Lakiluonnoksen mukaan henkilö on iäkäs, kun muun muassa hänen sosiaalinen, fyysinen tai psyykkinen toimintakykynsä on ikääntymisen myötä merkittävästi heikentynyt sairauksien tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen takia.
Kansliapäällikkö Kari Välimäen mukaan oikeus palvelutarpeen kartoitukseen koskee vastedes kaikkia vanhuseläkkeellä olevia, joiden itsenäinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt.
Vanhuuspolitiikka valtuustokaudeksi
Kuntien pitää linjata koko valtuustokaudeksi vanhuuspolitiikan suunviivat. Palvelut pitää järjestää inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. Vanhuuspolitiikkaan kuuluvat myös kulttuuri- ja liikuntapalvelut.
– Tämä tuo jäntevyyttä vanhuspalveluihin. Pitää lakata kohtelemasta vanhuksia kuin he olisivat henkistä pohjoiskoreaa, totesi valmisteluun osallistunut puheenjohtaja Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta.
Arviot vanhuspalveluiden toimivuudesta tehdään kunnissa vuosittain. Hoivan ja hoidon järjestäjien raporttien lisäksi lausunto pyydetään kunnan vanhusneuvostolta.
Välimäen mukaan kuntien menot eivät kuitenkaan kasva, sillä suurin osa muutoksista voidaan Välimäen mukaan rahoittaa järjestämällä palvelut viranomaisten yhteistyössä.
– Kaikista kunnista ei löydy riittävää asiantuntemusta, joten kuntien on järjestettävä yhteisiä palveluja.
lehti 