Kansainvälinen WHO-Koululaistutkimus kertoo hälyttäviä tuloksia suomalaisnuorten terveyserojen kasvusta. Aiemmissa tutkimuksissa tällaista eroa ei ole havaittu.
Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointitilanne on kansainvälisen WHO-Koululaistutkimuksen perusteella yleisesti ottaen myönteinen. Raportista ilmenevät maiden väliset ja maiden sisäiset erot kertovat kuitenkin, että nuoret eivät ole niin terveitä ja hyvinvoivia kuin he voisivat olla. Jo varsin nuorilla ilmeni maiden välisiä sekä sukupuolen, iän ja taloudellisen tilanteen mukaisia terveyseroja.
Tutkimuksessa on mukana lähes 40 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata. Suomesta tutkimukseen osallistui noin 6 600 iältään 11-, 13- ja 15-vuotiasta oppilasta. Suomen osuudesta raportissa vastaa Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Osaprojektin johtajana toimii terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas.
Huonoksi koettu terveys oli yhteydessä perheen koettuun taloudelliseen tilanteeseen. Mitä korkeampi oli perheen taloudellinen tilanne, sitä harvemmin lapset ja nuoret arvioivat oman terveytensä huonoksi tai kohtalaiseksi.
Kun nuorten elintavat myötäilevät perheen tapoja, heikommassa sosioekonomissessa asemassa olevilla lapsilla on terveyden kannalta epäedullisempia terveystottumuksia.
Aamiainen unohtuu usein
Suurin osa (79 pros.) 11-vuotiaista suomalaiskoululaisista ilmoitti syövänsä aamiaisen jokaisena kouluaamuna. Aamiaista säännöllisesti syövien koululaisten osuus laski iän myötä lähes kaikissa maissa. Esimerkiksi 15-vuotiaista suomalaistytöistä 58 prosenttia ja pojista 60 prosenttia söi aamiaisen jokaisena kouluaamunaan.
Suomalaiset nuoret söivät huomattavasti harvemmin hedelmiä päivittäin kuin tutkimuksessa olleiden maiden nuoret keskimäärin. Mitä korkeampi oli perheen koettu taloudellinen tilanne, sitä todennäköisemmin nuoret söivät päivittäin hedelmiä lähes kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa.
Nuorten ylipainoisuus ja lihavuus ovat tutkimuksen mukaan yleisintä USA:ssa, mutta korkeita prosenttiosuuksia oli myös joissakin Etelä- ja Itä-Euroopan maissa. Suomalaisnuorista ylipainoisiksi tai lihaviksi luokittui 11-vuotiaista 13 pros. tytöistä ja 19 pros. pojista.
Ylipainoisten tai lihavien suomalaiskoululaisten osuudet olivat lähellä kansainvälistä keskiarvoa. Kuitenkin joka toinen 15-vuotias suomalaistyttö ja joka viides 15-vuotias suomalaispoika ilmoitti pitävänsä itseään liian lihavana.
Liian vähän liikuntaa
Kohtalaista tai rasittavaa liikuntaa yhteensä vähintään tunnin päivässä harrastavia oli 11-vuotiaista suomalaispojista reilu kolmannes ja tytöistä neljännes Sijoitus kansainvälisessä vertailussa oli neljänneksi paras. Sen sijaan 15-vuotiaissa nämä osuudet olivat 17 pros ja 10 pros. Nämä luvut sijoittuvat maiden vertailussa keskivaiheille.
Kansainvälistä yhden tunnin päivittäistä minimisuositusta liikunta-aktiivisuudessa ei saavutettu yhdessäkään ikäryhmässä eikä missään tutkimukseen osallistuneessa maassa.
Perheen taloustilanteen yhteys liikunta-aktiivisuuteen on tutkimuksen mukaan Suomessa erityisen selkeä. Hyvin toimeentulevien perheiden liikkuvat selvästi paremmin kuin heikosti toimeentulevien perheiden lapset.
Raportin mukaan suomalaisnuorten kasvaneet terveyserot hälyttävä merkki sen vuoksi, että lasten ja nuorten terveyserot antavat merkkejä terveyseroista myös aikuisuudessa, mikä tietää suuria yhteiskunnallisia kustannuksia niin taloudellisesti kuin inhimillisesti.
lehti 